Yhteystiedot & aukioloajat

Jätteenkäsittelyalueen ympäristövaikutukset

Mustankorkea kehittää jatkuvasti jätteiden kierrätystä ja hyötykäyttöä. Henkilökuntamme tarkkailee toimintamme ympäristövaikutuksia, ja lisäksi ulkopuoliset asiantuntijat seuraavat toimintaamme muun muassa ympäristötutkimusten avulla.

Pintavesien ja kaatopaikkavesien käsittely

Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksessa alueen ulkopuoliset vedet ja puhtaat pintavedet (sadevedet) pidetään erillään kaatopaikkavesistä ja jätteistä. Loppusijoitusalueen kaatopaikkavedet (suotovedet), käsittely- ja varastokenttien valumavedet, laitosten prosessivedet sekä saniteettivedet johdetaan Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n jätevedenpuhdistamolle Nenäinniemeen.

Sademäärät vaikuttavat Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen vesitaseeseen. Sateiden mukana muuttuu niin viemäriin johdettavan jäteveden määrä, haihtuvien vesien määrä kuin maastoon ohjatun puhtaan vedenkin määrä. Mitä enemmän sataa, sitä enemmän vesiä syntyy.

Vesien käsittelyssä noudatetaan virallisten vaatimusten mukaisia pohjarakenteita sekä johtamis- ja talteenottojärjestelmiä. Asiallisilla rakenteilla varmistetaan, etteivät käsittelyä vaativat jätevedet valu missään tilanteessa pois jätteenkäsittelykeskuksen alueelta. Mustankorkean jätteenkäsittelykeskus ei sijaitse pohjavesialueella.

Vuonna 2014 jätevedenpuhdistamolle johdettiin jätevettä yhteensä 123 100 m³ eli noin 340 m³/päivä. Jätevedenpuhdistamolle johdettavien jätevesien laatua ja määrää tarkkaillaan puhdistamolle johtavan viemärin kaivosta.

Hajuhaittojen ennaltaehkäisy ja hallinta

Jätteenkäsittelykeskuksessa mahdollisia hajuhaittoja voivat aiheuttaa jätteen loppusijoitus, loppusijoitusalueen sulkemistyöt, kompostointi, pilaantuneiden maa-ainesten käsittely ja jätteenkäsittelykeskukseen saapuvat jätekuormat.

Mustankorkealla asioikin keskimäärin 8 300 asiakasta kuukaudessa ja noin 100 000 asiakasta vuodessa. Alueelle toimitetaan jätettä lähes 300 päivänä vuodessa, myös aukioloajan ulkopuolella iltaisin ja viikonloppuisin. Vastaanotamme vuosittain lähes 200 000 tonnia jätettä, josta noin 72 % hyödynnetään käsittelyn jälkeen erilaisina materiaaleina, raaka-aineina tai energiana.

Mustankorkealla tehdään jatkuvasti töitä hajuhaittojen vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi. Jokainen voi myös itse vaikuttaa hajuhaittoihin lajittelemalla hyötyjätteet, kuten biojätteet, paperit, pahvit ja kartongit, erilleen kuivajätteestä. Silloin ne eivät päädy loppusijoitusalueelle aiheuttamaan turhia hajuhaittoja.

Kaatopaikkakaasujen hallinta

Kaatopaikalle loppusijoitukseen päätyvistä biohajoavista jätteistä, kuten biojätteistä, pahvista, paperista, kartongista ja puusta, muodostuu hapettomissa oloissa ilmastonmuutosta voimistavia kasvihuonekaasupäästöjä, esimerkiksi metaania ja haisevia rikkiyhdisteitä.

Kaatopaikkakaasujen ja hajujen vapautumista ilmakehään pyritään estämään loppusijoitusalueen päälle rakennettavilla pintasuojarakenteilla sekä jätetäyttöön rakennetulla kaasunkeräysjärjestelmällä.

Kaatopaikkakaasu hyödynnetään energiana

Kaatopaikkakaasun keräyksen tavoitteena on vähentää metaanipäästöä, hajuhaittoja ja palovaaraa kaatopaikan alueella sekä parantaa kaasun hallintaa. Lisäksi jätteenkäsittelystä muodostunut kaatopaikkakaasu pyritään ottamaan talteen ja hyödyntämään energiana.

Kaatopaikkakaasut johdetaan Jyväskylän Energian Keltinmäen mikroturbiinilaitokseen, jossa ne hyödynnetään energiantuotannossa. Keltinmäen tuotanto vastaa noin 750 omakotitalon lämmöntarvetta ja noin 1000 ei-sähkölämmitteisen omakotitalon sähköntarvetta.

Korkea hyötykäyttöaste kertoo vastuullisuudesta

Mustankorkean jätekeskuksen hyötykäyttöaste on korkea, ja suurin osa jätteistä voidaan jo hyödyntää erilaisina materiaaleina, raaka-aineina tai energiana.

Hyötykäyttöaste ilmoittaa hyödynnettyjen jätteiden määrän prosentteina. Hyödyntämisprosentti lasketaan suhteuttamalla hyödynnettävien jätteiden määrä kaikkien vastaanotettujen jätteiden määrään ilman maa-aineksia.

Vuonna 2016 jätteiden hyötykäyttöaste oli Mustankorkealla 94 %.

Meluhaitat

Jätteenkäsittelykeskuksen merkittävimpiä melun lähteitä ovat kuorma-autoliikenne ja erilaiset työkoneet. Meluselvityksessä todettiin vuonna 2007, että Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen keskiäänitasot eivät ylitä päivä- tai yöajan ohjearvoja.

Haittaeläinten torjunta

Haittaeläinten torjunta kuuluu osana Mustankorkean ympäristöluvan vaatimuksiin. Alueen jyrsijöiden ja lintujen torjunnasta huolehtivat ulkopuoliset toimijat, kuten Jyväskylän Metsästyksenhoitoyhdistys ry. Mustankorkealla on Keski-Suomen riistanhoitopiirin myöntämä poikkeuslupa rauhoitusaikaiselle rauhoittamattomien haittalintujen, kuten harmaalokin, variksen ja harakan, pyynnille.

Jätteenkäsittelyalueella rajoitetaan varisten ja harmaalokkien kantaa. Jyrsijöiden torjumiseksi alueelle on sijoitettu kymmeniä syöttiasemia. Mustankorkealla käytetään myös äänikarkotelaitetta, jonka nestekaasupanos laukaistaan hallitusti metallisylinterissä. Laukaus aiheuttaa voimakkaan äänen, jonka tarkoituksena on karkottaa haittalinnut.

Ympäristöpaneeli seuraa Mustankorkean toimintaa

Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen melua, pölyä, hajuja, roskaantumista ja muita ympäristövaikutuksia seuraa ja havainnoi ympäristöpaneeli. Se koostuu vapaaehtoisista jätteenkäsittelykeskuksen ympäristön asukkaista ja ulkoilualueiden käyttäjistä. Ympäristöpaneeli aloitti toimintansa vuonna 2002, ja vuoden 2013 alusta lähtien ympäristöseuranta siirtyi internetiin. Samalla havainnoitsijajoukko suureni.

Sinustakin voi tulla Mustankorkean ympäristöpanelisti! Riittää, että teet havaintoja Mustankorkean ympäristövaikutuksista. Vuonna 2012 saimme havaintoja 8 henkilöltä ja vuonna 2014 jo 24 henkilöltä. Vuonna 2015 ympäristöhavaintoja teki yhteensä 19 eri henkilöä. Ympäristöpaneelin vastaukset käsittelee ja raportoi ulkopuolinen asiantuntija. Vuonna 2014 raportin laati Nab Labs Oy.

Vuonna 2015 raportoitiin yhteensä 36 ympäristöhavaintoa. Kaikki raportoidut havainnot olivat hajuhavaintoja. Hajuhavaintojen määrä kuvataan hajuhavaintopäivinä, jolloin yksi tai useampi ympäristöpaneelin jäsenistä on kokenut jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta aiheutuvia hajuhaittoja. Vuonna 2015 hajuhavaintopäiviä oli 36.