Yhteystiedot & aukioloajat

Jätekeskuksen ympäristövaikutukset

Mustankorkea kehittää jatkuvasti jätteiden kierrätystä ja hyötykäyttöä. Henkilökuntamme tarkkailee toimintamme ympäristövaikutuksia, ja lisäksi ulkopuoliset asiantuntijat seuraavat toimintaamme muun muassa ympäristötutkimusten avulla.

Pintavesien ja kaatopaikkavesien käsittely

Mustankorkean jätekeskuksessa alueen ulkopuoliset vedet ja puhtaat pintavedet (sadevedet) pidetään erillään kaatopaikkavesistä ja jätteistä. Loppusijoitusalueen kaatopaikkavedet (suotovedet), käsittely- ja varastokenttien valumavedet, laitosten prosessivedet sekä saniteettivedet johdetaan Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n jätevedenpuhdistamolle Nenäinniemeen.

Sademäärät vaikuttavat Mustankorkean jätekeskuksen vesitaseeseen. Sateiden mukana muuttuu niin viemäriin johdettavan jäteveden määrä, haihtuvien vesien määrä kuin maastoon ohjatun puhtaan vedenkin määrä. Mitä enemmän sataa, sitä enemmän käsiteltäviä vesiä syntyy.

Vesien käsittelyssä noudatetaan virallisten vaatimusten mukaisia pohjarakenteita sekä johtamis- ja talteenottojärjestelmiä. Asiallisilla rakenteilla varmistetaan, etteivät käsittelyä vaativat jätevedet valu missään tilanteessa pois jätekeskuksen alueelta. Mustankorkean jätekäsittelykeskus ei sijaitse pohjavesialueella.

Hajuhaittojen ennaltaehkäisy ja hallinta

Jätekeskuksessa mahdollisia hajuhaittoja voivat aiheuttaa jätteen loppusijoitus, loppusijoitusalueen sulkemistyöt, biologinen käsittely (biokaasu- ja kompostointilaitos), pilaantuneiden maa-ainesten käsittely ja jätekeskukseen saapuvat jätekuormat.

Mustankorkealla asioikin keskimäärin 8 300 asiakasta kuukaudessa ja noin 100 000 asiakasta vuodessa. Alueelle toimitetaan jätettä lähes 300 päivänä vuodessa, myös aukioloajan ulkopuolella iltaisin ja viikonloppuisin. Vastaanotamme vuosittain noin 150 000 tonnia jätettä, josta noin 95% hyödynnettiin käsittelyn jälkeen erilaisina materiaaleina, raaka-aineina tai energiana.

Mustankorkealla tehdään jatkuvasti töitä hajuhaittojen vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi. Jokainen voi myös itse vaikuttaa hajuhaittoihin lajittelemalla hyötyjätteet, kuten biojätteet, paperit, pahvit ja kartongit, erilleen sekajätteestä.

Kaatopaikkakaasujen hallinta ja hyödyntäminen energiana

Kaatopaikalle loppusijoitukseen aikanaan päätyneistä biohajoavista jätteistä, kuten biojätteistä, pahvista, paperista, kartongista ja puusta, muodostuu hapettomissa oloissa ilmastonmuutosta voimistavia kasvihuonekaasupäästöjä, esimerkiksi metaania ja haisevia rikkiyhdisteitä.

Kaatopaikkakaasujen ja hajujen vapautumista ilmakehään pyritään estämään loppusijoitusalueen päälle rakennettavilla pintasuojarakenteilla sekä jätetäyttöön rakennetulla kaasunkeräysjärjestelmällä.

Kaatopaikkakaasun keräyksen tavoitteena on vähentää metaanipäästöä, hajuhaittoja ja palovaaraa kaatopaikan alueella sekä parantaa kaasun hallintaa. Lisäksi jätteenkäsittelystä muodostunut kaatopaikkakaasu pyritään ottamaan talteen ja hyödyntämään energiana.

Kaatopaikkakaasut johdetaan Jyväskylän Energian Keltinmäen mikroturbiinilaitokseen, jossa ne hyödynnetään energiantuotannossa. Keltinmäen tuotanto vastaa noin 750 omakotitalon lämmöntarvetta ja noin 1000 ei-sähkölämmitteisen omakotitalon sähköntarvetta.

Korkea hyötykäyttöaste kertoo vastuullisuudesta

Mustankorkean jätekeskuksen hyötykäyttöaste on korkea, ja suurin osa jätteistä voidaan jo hyödyntää erilaisina materiaaleina, raaka-aineina tai energiana.

Hyötykäyttöaste ilmoittaa hyödynnettyjen jätteiden määrän prosentteina. Hyödyntämisprosentti lasketaan suhteuttamalla hyödynnettävien jätteiden määrä kaikkien vastaanotettujen jätteiden määrään ilman maa-aineksia.

Vuonna 2017 jätteiden hyötykäyttöaste oli Mustankorkealla 95 %.

Meluhaitat

Jätteenkäsittelykeskuksen merkittävimpiä melun lähteitä ovat kuorma-autoliikenne ja erilaiset työkoneet. Meluselvityksessä todettiin vuonna 2007, että Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen keskiäänitasot eivät ylitä päivä- tai yöajan ohjearvoja.

Haittaeläinten torjunta

Haittaeläinten torjunta kuuluu osana Mustankorkean ympäristöluvan vaatimuksiin. Jyrsijöiden torjunnasta jätekeskuksen alueella huolehtii ulkopuolinen toimija.

Lintujen määrä on vähentynyt huomattavasti sen jälkeen, kun kotitalouksien sekajäte on kuljetettu poltettavaksi vuoden 2016 alusta. Haittalintujen torjunnasta voitiin luopua vuoden 2016 jälkeen. Tarvittaessa haittalintujen karkottamiseen voidaan käyttää äänikarkotetta.

Ympäristöpaneeli seuraa Mustankorkean toimintaa

Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen melua, pölyä, hajuja, roskaantumista ja muita ympäristövaikutuksia seuraa ja havainnoi ympäristöpaneeli. Se koostuu vapaaehtoisista jätteenkäsittelykeskuksen ympäristön asukkaista ja ulkoilualueiden käyttäjistä. Ympäristöpaneeli aloitti toimintansa vuonna 2002, ja vuoden 2013 alusta lähtien ympäristöseuranta siirtyi internetiin. Samalla havainnoitsijajoukko suureni.

Sinustakin voi tulla Mustankorkean ympäristöpanelisti! Riittää, että teet havaintoja Mustankorkean ympäristövaikutuksista>> Ympäristöpaneelin vastaukset käsittelee ja raportoi ulkopuolinen asiantuntija Eurofins Nab Labs Oy. Vuonna 2017 raportoitiin 16 ympäristöhavaintoa, mikä on lähes puolet vähemmän kuin edellisvuonna! Yksi havainnoista koski roskaantumista ja loput 15 olivat hajuhavaintoja.