Mies ja nainen tutkivat tarkkaavaisina naisen kädessä olevia papereita, taustalla näkyy biokaasupallo

Meille Mustankorkealla on ollut aina tärkeää tuottaa palvelut vastuullisesti, laadukkaasti ja ympäristöarvot huomioiden. Meillä on sertifioidut laatu- ja ympäristöjärjestelmät ISO 9 001 ja ISO 14 001. Lisäksi olemme sertifioineet Laukaan pienjäteaseman vuonna 2021, minkä lisäksi biokaasumme sai sertifikaatin vuonna 2022.

Sertifikaatit

Meillä Mustankorkealla on ollut käytössä vuodesta 2002 lähtien ISO 9001 -laatujärjestelmä ja ISO 14 001 -ympäristöjärjestelmä, jotka on sertifioinut ulkopuolinen toimija Bureau Veritas. Auditointi tehdään vuosittain.

“Tarkoituksena on suojella ympäristöämme sekä kehittää jätehuollon palveluita alueellamme. Laatujärjestelmä auttaa esimerkiksi asiakaslähtöisyyden, omien prosessiemme ja johtamisen kehittämisessä. Ympäristöjärjestelmä taas huomioi vastuullisuuden sekä auttaa tunnistamaan ja ehkäisemään ympäristöriskejä.”

Mari Rautio, laatu-, turvallisuus- ja ympäristöpäällikkö

Laukaan pienjäteasema sertifioitiin syksyllä 2021, noin puoli vuotta toiminnan aloittamisen jälkeen. Lisäksi Energiavirasto on myöntänyt Mustankorkean biokaasulle kestävyysjärjestelmän vaatimukset täyttävän sertifikaatin. Sertifikaatti todistaa, että Mustankorkean biokaasun koko tuotantoketju täyttää Energiaviraston kestävyyskriteerit.

Nainen ja mies pakkaavat biokaasunäytettä kuljetuslaatikkoon
Mustankorkealla otetaan monenlaisia näytteitä. Myös biokaasun laatua tutkitaan jatkuvasti.

Pohja- ja pintavedet

Mustankorkean jätekeskuksessa alueen ulkopuoliset vedet ja puhtaat pintavedet (sadevedet) pidetään erillään kaatopaikkavesistä ja jätteistä. Loppusijoitusalueen kaatopaikkavedet (suotovedet), käsittely- ja varastokenttien valumavedet, laitosten prosessivedet sekä saniteettivedet johdetaan Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n jätevedenpuhdistamolle Nenäinniemeen.

Sademäärät vaikuttavat Mustankorkean jätekeskuksen vesitaseeseen. Sateiden mukana muuttuu niin viemäriin johdettavan jäteveden määrä, haihtuvien vesien määrä kuin maastoon ohjatun puhtaan vedenkin määrä. Mitä enemmän sataa, sitä enemmän käsiteltäviä vesiä syntyy.

Vesien käsittelyssä noudatetaan virallisten vaatimusten mukaisia pohjarakenteita sekä johtamis- ja talteenottojärjestelmiä. Asiallisilla rakenteilla varmistetaan, etteivät käsittelyä vaativat jätevedet valu missään tilanteessa pois jätekeskuksen alueelta. Mustankorkean jätekäsittelykeskus ei sijaitse pohjavesialueella.

Näytteenotolla seuraamme ympäristön tilaa

Mustankorkean toiminta perustuu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston myöntämiin ympäristölupiin. Ympäristöluvassa edellytetään, että valvontaviranomaiselle Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle toimitetaan määräajoin tarkkailuraportit toiminnastamme sekä toiminnasta aiheutuvista päästöistä. Lisäksi olemme sitoutuneet jatkuvaan kehittämiseen ympäristömme hyväksi.

Erilaisia maakasoja, joissa puisia tikkuja pystyssä ja tikuissa numeroita
Pilaantuneista maista otetaan myös säännöllisesti näytteitä.

“Teemme ympäristöluvan mukaisia velvoitetarkkailuja eli otamme näytteitä esimerkiksi jätekeskusalueemme vesistöistä. Näytteitä otetaan niin pohjavesistä kuin myös pintavesistä, lähialueen ojista lähtien. Jätevedet ovat yksi merkittäviä ympäristövaikutuksiamme ja siksi on tärkeää, että niitä seurataan.”

Piia Aho, viestintä- ja asiakkuuspäällikkö

Näytteitä otetaan pääosin kaksi kertaa vuodessa, paitsi ns. V7-pisteeltä kuusi kertaa vuodessa. Kyseinen näytteenottopaikka sijaitsee mittakaivossa, johon ohjautuvat kaikki jätekeskuksemme käsittelyä vaativat vedet.

15 näytettä pohjavesistä ja
16 muuta vesistönäytettä

31 vesien tarkkailupistettä
ja sen ympäristössä

Nainen pitelee kädessään näytteenottopussia
Iina Könönen Rambolilta ottamassa näytteitä pilaantuneista maa-aineksista.

Haju- ja meluhaitat

Jätekeskuksessa mahdollisia hajuhaittoja voivat aiheuttaa jätteen biologinen käsittely (biokaasu– ja kompostointilaitos), pilaantuneiden maa-ainesten käsittely, jätekeskukseen saapuvat jätekuormat sekä jätteen loppusijoitus.

Mustankorkealla tehdään jatkuvasti töitä hajuhaittojen vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi, vaikka jäte ei muutukaan hajuttomaksi aitojemme sisäpuolella. Keväällä hajuhaittoja voi olla enemmän, kun kompostit kypsyvät ulkona aumoissa auringonpaisteessa. Myös tuuli ja sen suunta vaikuttaa hajuhaittoihin. Hajuhaittoja pyritään estämään kaikin tavoin. Esimerkiksi poistokaasut, eli ilma, joka laitoksista päästetään ulos, puhdistetaan aina. Myös biojätteen purkaminen tuulikaapeissa vähentää ulos pääseviä hajuja.

“Jokainen voi myös itse vaikuttaa hajuhaittoihin lajittelemalla sekajätteistä erilliin hyötyjätteet, kuten biojätteet, paperit, pahvit ja kartongit. Meille toimitetaan asukkailta vuodessa noin 61 000 tonnia jätettä.”

Mari Rautio, laatu-, turvallisuus- ja ympäristöpäällikkö

Jätteenkäsittelykeskuksen merkittävimpiä melun lähteitä ovat kuorma-autoliikenne ja erilaiset työkoneet. Meluselvityksessä on kuitenkin todettu, että Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen keskiäänitasot eivät ylitä päivä- tai yöajan ohjearvoja.

Kaatopaikkakaasu

Vanhalle kaatopaikalle aikanaan päätyneistä biohajoavista jätteistä, kuten biojätteistä, pahvista, paperista, kartongista ja puusta, muodostuu hapettomissa oloissa ilmastonmuutosta voimistavia kasvihuonekaasupäästöjä, esimerkiksi metaania ja haisevia rikkiyhdisteitä. Kaatopaikkakaasujen ja hajujen vapautumista ilmakehään pyritään estämään loppusijoitusalueen päälle tehdyillä pintasuojarakenteilla sekä jätetäyttöön rakennetulla kaasunkeräysjärjestelmällä.

Kaatopaikkakaasun keräyksen tavoitteena on vähentää metaanipäästöä, hajuhaittoja ja palovaaraa kaatopaikan alueella sekä parantaa kaasun hallintaa. Lisäksi parhaillaan selvitetään jätteenkäsittelystä muodostuneen kaatopaikkakaasun käyttämistä Mustankorkean omaan sähkön ja lämmön tuotantoon. Aiemmin kaatopaikkakaasu ohjattiin Alvalle, jossa se hyödynnettiin energiana.

Hyötykäyttöaste

Mustankorkean jätekeskuksen hyötykäyttöaste on korkea, ja suurin osa jätteistä voidaan hyödyntää erilaisina materiaaleina, raaka-aineina tai energiana. Hyötykäyttöaste ilmoittaa hyödynnettyjen jätteiden määrän prosentteina. Hyödyntämisprosentti lasketaan suhteuttamalla hyödynnettävien jätteiden määrä kaikkien vastaanotettujen jätteiden määrään ilman maa-aineksia.

Asukkaiden jätteiden hyötykäyttöaste oli vuonna 2021 noin 98,7 prosenttia.

Kaksi naista vaihtaa kuulumisia töiden lomassa kahvikupin äärellä

Turvallinen työpaikka

Haluamme olla turvallinen työpaikka. Turvallisuutta ovat kaikki huomiovaatteista kivoihin työkavereihin.

Luitko jo nämä?

Pöydällä on erilaisia ruoka-annoksia, vesilaseja ja vesikannu. Ruoka näyttää herkulliselta.

Parhaat reseptit hävikkiruuasta

Hävikkiruoan ei tarvitse maistua tähteiltä, sillä hyvällä suunnittelulla ja resepteillä hävikistä saa herkullista! Keski-Suomen Marttojen toiminnanjohtaja Kati-Erika Timperi…

Metsään on jätetty epämääräistä puuta, vanhoja renkaita ja muovia.

Metsäkaatopaikat eivät ole historiaa – kenelle voi ilmoittaa maaston roskaamisesta?

Sohvia, sänkyjä, telkkareita ja rakennusjätettä. Kaikkea tätä löytyy Keski-Suomenkin metsistä. Luvattomasta roskaamisesta voi ilmoittaa viranomaisille helposti netissä. Lisäksi…