Marika, laitoshenkilö
Laitoshenkilö Marika Pekkola siirtyi kuorma-auton ratista pyöräkuormaajan ohjaamoon ja huomasi löytäneensä oman juttunsa. Pekkola työskentelee Mustankorkean kompostointilaitoksessa. Hänen työnsä jälki näkyy asiakkaille myyminämme multatuotteina.
Laitoshenkilö Marika Pekkolan työpäivä kuluu Mustankorkean kompostointilaitoksella pääosin pyöräkuormaajan ratissa. Pekkola ottaa vastaan kompostointilaitokseen saapuvaa mädätettä ja lietettä, joita käytetään mullan valmistukseen. Kun biojätteestä valmistetaan biokaasua, jää prosessista jäljelle mustaa mädätettä, joka saapuu kompostointilaitokseen maanalaista putkistoa pitkin. Lietettä puolestaan saadaan jätevedenpuhdistamolta, missä sitä syntyy jätevedenpuhdistuksen sivutuotteena.
– Työni vaatii hahmottamiskykyä, rohkeutta ja suunnitelmallisuutta. Ison koneen ratissa täytyy tietää, mitä tekee, Pekkola sanoo.
Oman työn jälki
Kompostointilaitoksessa Pekkola sekoittaa mädätteeseen ja lietteeseen tukiaineita, kuten haketta, jota saadaan muun muassa alueen asukkaiden Mustankorkealle toimittamasta puujätteestä. Tukiaineen lisäämisen jälkeen Pekkola ohjaa massan sekoittajan läpi kompostointitunneliin. Hän kaataa massaa pyöräkuormaajan kauhalla sekoittajaan ja vie sekoitetun kasan eteenpäin tunneliin.
Kompostointitunnelissa massa on niin kauan, että se hygienisoituu, eli saavuttaa tietyn lämpötilan. Mädätteen ja hakkeen seoksella siihen kuluu yleensä noin kaksi viikkoa ja lietteen ja hakkeen seoksella noin viikko. Hygienisoitumisen etenemistä seurataan tarkasti kompostointilaitoksen valvomosta. Tunnelivaiheen jälkeen massa jatkaa matkaansa pois kompostointilaitoksesta kohti jatkokäsittelyä ja mullan valmistusta.
Pekkola näkee työssään konkreettisesti sekä omien kättensä jäljen että oman kehityksensä.
– Olen kehittynyt työssäni nopeasti. Alkuaikoina minun täytyi usein kysyä neuvoa, mutta nyt tiedän itse, mitä tehdä. On hieno tunne seurata massan kehittymistä tunnelissa ja huomata, että se alkaa lämmetä. Silloin tietää, että on tehnyt työnsä hyvin. Massoja täytyy laittaa tunneliin oikeassa suhteessa, ei mättää mitä tahansa. Esimerkiksi tukiaineita täytyy lisätä massaan oikea määrä, Pekkola kertoo.
”Välillä laitoksessa on niin kova sumu, että tuntuu kuin liikkuisi, vaikka on paikoillaan.”
Marika Pekkola, laitoshenkilö
Talvella luvassa sumua
Näkyvyys kompostointilaitoksessa huononee talven saapuessa. Kun ilma on kylmä ja kompostointilaitoksen sisällä käsitellään kuumaa kompostia, saa lämpötilaero aikaan vesihöyryä.
– Välillä laitoksessa on niin kova sumu, että tuntuu kuin liikkuisi, vaikka on paikoillaan. Laitoksen ovissa on ledivalonauhat, joiden perusteella löytää ulos. Joskus joku on pyytänyt radiopuhelimella apua laitoksesta poistumiseen, kun ei ole tiennyt, missä on, Pekkola kertoo.
Työ kompostointilaitoksessa vaatii tiukkojen hygieniamääräysten noudattamista. Työssä käytetään moottoroitua maskia, joka puhdistaa hengitettävän ilman. Myös tiettyjen rokotusten, kuten hepatiitti A- ja B- sekä jäykkäkouristusrokotuksen, on oltava ajan tasalla.
Aiemmin kuorma-auton ratissa
Pekkola on opiskellut niin eläintenhoitajaksi kuin yhdistelmäajoneuvonkuljettajaksikin. Ennen työtään Mustankorkealla hän työskenteli kuorma-autonkuljettajana. Pyöräkuormaajaa Pekkola oli ajanut vain aikoinaan opintojen ohessa. Juuri pyöräkuormaajan ajamisesta hän on kuitenkin huomannut nauttivansa erityisen paljon.
Vaikka pyöräkuormaajan ohjaamossa istutaan yksin, on työporukalla iso merkitys siihen, että Pekkola viihtyy työssään.
– Kahvitauot vietämme aina yhdessä. Tästä porukasta löytyy huumorintajua, ja se piristää työpäiviä.
Vapaa-ajallaan Pekkola ei mieti työasioita, vaikka vierelle onkin löytynyt kumppani samalta työpaikalta.
– Työ on työtä ja vapaa-aika vapaa-aikaa. Vapaalla käymme yhdessä mieheni kanssa lenkillä, ja tulevaisuudessa minun olisi tarkoitus suorittaa myös metsästäjäntutkinto, jotta pääsisin sorsa- ja hirvimetsälle, Pekkola suunnittelee.