Oranssi jyrä työntää rönsyilevää kasaa eteenpäin keskellä avonaisia roskaläjiä. Kauempana kuorma-auto lastaa lisää tavaraa penkkaan. Eletään viime vuosituhannen loppua Mustankorkean kaatopaikalla.

”Asuimme aikoinaan omakotitalossa Myllyjärvellä, josta oli lyhyt matka kaatopaikalle. Se oli aina mielenkiintoinen reissu pienelle pojalle, kun vietiin peräkärryllä isän kanssa roskaa kaatopaikalle ja näki, mitä kaikkea muut olivat kasaan kipanneet.”

Alueen asukas

Pikkuhiljaa vanhasta kaatopaikasta alkoi rakentua monipuolinen jätekeskus, jollaisena se nykyään tunnetaan. Vieläkään ei ole varmaa, mistä Mustankorkea on saanut nimensä. Oliko se jääräpäinen, mustaksi poroksi palanut mänty, joka törrötti metsäpalon jälkeisessä maisemassa? Vai mäen päällä toimineen paikallisen partioleirin nimi? Jokainen tarina nimen takana voi hyvin olla totta.

Yli kaksi vuosikymmentä biojätteen kierrättämistä

Biojätteen keräysvelvoite astui Jyväskylässä voimaan vuonna 1996. Kaksi vuotta myöhemmin Mustankorkea Oy aloitti toimintansa ja biojätteen käsittelystä tuli sisäsiistiä, kun se siirrettiin ulkoaumoista edistykselliseen kompostointilaitokseen. Tässä vaiheessa alueen asukkaat olivat jo saaneet ensimmäiset oppinsa jätteiden lajittelusta kodeissaan. 

“Vuosien saatossa lajittelusta on tullut osa arkea ja jäteastioita löytyy kotonakin montaa eri sorttia”, sanoo Mustankorkean toimitusjohtaja Esko Martikainen. 

Martikainen on otettu asukkaiden hyvästä yhteistyöstä. Se on varmasti edesauttanut Mustankorkean roolia biojätteen kierrättämisen ja tuotteistamisen edelläkävijänä.  Reilun parinkymmenen vuoden aikana Jyväskylän seudulla valtaosa biojätteestä on lajiteltu pois sekajätteestä. Tällä hetkellä sekajätteen joukossa on noin 20 prosenttia biojätettä, kun valtakunnallinen keskiarvo yltää jopa 34 prosenttiin. 

”Tavoitteenamme on nolla prosenttia, mutta realistisesti nykymäärän voisi ainakin puolittaa”, Martikainen arvioi.

Kiertotalous muuttanut muotoon

2000-luvun kynnyksellä heitettiin hyvästit ajoille, joina jätteet ajettiin hyödyttöminä samaan kasaan penkkaan ja poltettiin. Nykyään ne jalostetaan materiaaleiksi, raaka-aineiksi ja energiaksi. Mustankorkealla jalostetaan biojätettä tavalla, josta saadaan biokaasua paikalliseksi liikennepolttoaineeksi ja kompostilannoitettua multaa niin oman pihan laittajille kuin rakentajillekin.

Mustankorkean alueen asukkaat elivät kiertotaloutta todeksi jo 1960-luvulla, vaikka ei siitä silloin kiertotaloutena puhuttu. Ihmiset asuivat maalaistaloissa, joissa jätettä syntyi melko vähän. Rikkinäiset vaatteet korjattiin, syömäkelvottomasta ruoasta tehtiin rehua maatilan eläimille ja jätöksiä käytettiin lannoitteina. 

Kiertotalousajattelun lisääntyessä myös jäteala on kokenut varsinaisen brändiuudistuksen. Tänä päivänä kiertotalous on vakiinnuttanut asemansa olennaisena osana Mustankorkean toimintaa. Ala, jota ei aiemmin juuri arvostettu, on nyt tärkeässä roolissa hidastamassa ilmastonmuutosta. 

Kohti kokonaisvaltaista kiertotalouskeskusta

Oranssit kaatopaikkajyrät elävät alueen asukkaiden muistoissa. Mustankorkea juhlistaa tänä vuonna 25-vuotista taivaltaan ja alue 60-vuotista historiaansa kaatopaikasta moderniksi jätekeskukseksi. 

“Mustankorkea oli perustettaessa kaukana asutuksesta ja sen jätemäärät olivat pienempiä. Kehityskaari on ollut melkoinen: Mustankorkea on monipuolinen ja edistyksellinen jätekeskus, jossa lajittelu on tarkkaa, ja jätteen uusiokäyttö pitkälle mietittyä.”

Mustankorkean työntekijä

Aika näyttää, mitä seuraavat 25 vuotta tuovat tullessaan. Ympäristötavoitteet, teknologian kehitys ja lainsäädäntö muovaavat jätealaa. Mustankorkean toimitusjohtaja Esko Martikaisella on kunnianhimoinen tavoite. 

”Haluamme kehittää Mustankorkean jätekeskuksen aluetta kokonaisvaltaiseksi kiertotalouskeskukseksi, jossa olisi entistä enemmän myös muita toimijoita”, hän sanoo. 

Lainaukset ovat otteita asukkaiden ja työntekijöiden muistoista Mustankorkean 25-vuotisen taipaleen ja alueen 60-vuotisen historian varrelta.