Kymmenen vinkkiä ruokahävikin pienentämiseen
Ruoka on liian hyvää ja arvokasta hukattavaksi. Silti jokainen meistä heittää ruokaa roskiin noin 28 kiloa eli sadan euron arvosta joka vuosi. Nelihenkisellä perheellä roskikseen menee siis karkeasti noin 400 euroa vuodessa. Se olisi jo aika hyvä reissuraha esimerkiksi syyslomalle. Kodeissa roskiin päätyy eniten vihanneksia, juureksia ja perunaa sekä hedelmiä. Kolmannella sijalla tulee viemäriin kaadettu kahvi.
Valtakunnallista hävikkiviikkoa vietetään 23.-29. syyskuuta. Listasimme sinulle meidän mustislaisten vinkkejä ruokahävikin pienentämiseen. Voit jakaa meille myös omat vinkkisi sosiaalisen median kanavissa Facebookissa ja Instagramissa hävikkiviikko-postausten alle. Voit myös osallistua hävikkiviikkoon jakamalla somessa omat arjen tekosi ruokahävikin ehkäisemiseksi. Muista käyttää valtakunnallista hashtagia #hävikkiviikko.
Artikkelin lopussa on myös julisteita, joita voit tulostaa päiväkodin, koulun tai vaikkapa työpaikkasi seinälle.
Yhteensä suomalaisissa kodeissa heitetään 155 miljoonaa kiloa ruokaa hukkaan joka vuosi. Euroissa tämä tarkoittaa noin 590 miljoonaa euroa vuosittain. Jos kuluttajien ruokahävikki ahdettaisiin junanvaunuihin, ulottuisi letka Mustankorkean jätekeskukselta Laukaan pienjäteaasemalle ja hieman ylikin. Letka olisi pituudeltaan noin 30 kilometriä.
Lähde: Kuluttajaliitto
1. Suunnittele ruokalista ja kauppalista
Parasta hävikin ehkäisyä on ostaa vain se, minkä oikeasti syö. Suunnittele esimerkiksi viikon ruokalista ja tee kauppalista sen mukaan, näin vältyt myös mieliteoilta ruokakaupassa. Kauppaan lähtiessä kannattaa myös käydä kotona jääkaappi ja pakastin läpi, että ei osta ruokaa turhaan.
”Kauppaan ei kannata mennä nälkäisenä. Ruuan ostaminen täytyy mitoittaa perheen kokoon sopivaksi. Meilläkin ostettavan ruuan määrä on vähentynyt verrattaessa siihen, kun lapset vielä asuivat kotona. Pilaantunut ruoka kuuluu biojätteeseen, jolloin siitä valmistetaan meillä biokaasua ja multaa.”
Esko Martikainen, toimitusjohtaja
Jääkaapin sisällöstä voi myös ottaa valokuvan, jotta muistaa mitä kaapista löytyy. Suuri pakkauskoko ei myöskään välttämättä ole säästöä, jos osa ruuasta jää syömättä ja menee pilalle.
”Ruokahävikin torjuminen voi olla vaikeaa, jos asuu kesän kodin lisäksi kesämökillä. Helpointa sunnuntaina mökiltä lähtiessä on ottaa valokuva jääkaapin ja pakastimen sisällöstä, jotta viikon tai parin päästä välttyy ruokakaupassa hutiostoilta.”
Päivi Peltola, viestinnän asiantuntija
2. Ketjuta ruuanlaittoa
Kun vihanneksista on tehty ensin lempiruokaasi, voi jämistä tehdä seuraavana päivänä vaikka uunijuureksia. Eikä ketju lopu tähän! Jatka jalostusta tekemällä lopuista ruuista kasvissosekeittoa ja sosekeitosta sämpylöitä ja rieskoja. Lisäksi R.I.P.-hedelmät ja vihannekset toimivat myös välipala/aamupalasmoothien joukossa.
Esimerkiksi peruna on yksi monipuolisimmista ruuista, mitä voi ketjuttaa pitkään. Ensin menussa voivat olla keitetyt perunat, sitten paistinperunat tai perunasose ja viimeisenä perunarieskat. Tai sitten voit tehdä perunamuusia kerralla isomman määrän ja hyödyntää seuraavana päivänä perunasosevuoissa. Yksinkertaisimmillaan voit vaikka lisätä mukaan paistettua jauhelihaa – toimii etenkin lapsiperheissä. Tämä säästää myös aikaa keittiössä, kun saat valmistettua yhdellä kuorimiselle kahden päivän ruuat. Valmiit ruuat säilyvät jääkaapissa 3-4 vuorokautta, joten jos perunamuusi ei maistu heti seuraavana päivänä, voi se olla päivällispöydässä vasta ylihuomenna.
”Meillä ruokaa tehdään välillä isompi määrä ja hyödynnetään useampana päivänä. Se säästää myös aikaa ruuanlaitossa. Esimerkiksi perunoita voidaan keittää isompi kattilallinen ja sitten niistä tehdään seuraavana päivänä paistinperunoita.”
Mari Rautio, laatu-, turvallisuus- ja ympäristöpäällikkö
3. Erota päiväykset toisistaan
Muistatko kurkata ruokapakkauksesta päiväyksen? Entä muistatko tarkistaa onko kyseessä ”parasta ennen” vai ”viimeinen käyttöpäivä” -päiväys?
Parasta ennen -päiväys tarkoittaa tuotteen vähimmäissäilyvyysaikaa. Se kertoo, miten kauan ruoka pysyy hyvänä oikein säilytettynä. Yleensä ruokaa voi käyttää vielä parasta ennen -päiväyksen jälkeen, kunhan vain tarkistat ruuan kunnon näkö- ja hajuaisteilla.
Viimeinen käyttöpäivä -merkintä tarkoittaa ajankohtaa, jonka jälkeen tuotetta ei ole enää turvallista käyttää. Viimeinen käyttöpäivä on herkästi pilaantuvissa tuotteissa, kuten tuoreessa lihassa ja kalassa.
4. Tee hävikkihylly tai -kori
Täyteen jääkaappiin voivat hukkua myös ruuat, jotka ensimmäisenä tulisi käyttää. Oiva tapa onkin tehdä jääkaappiin hävikkihylly tai -kori, jonne laitat ruuat, jotka ensimmäisenä ovat menossa pilalle. Kun nostat tuolle hyllylle/koriin avatut pakkaukset ja päiväysten loppusuoralla olevat ruuat kerran viikossa, löytyvät ne jääkaapista helpommin ja tulevat käytettyä. Hävikkihylly on hyvä tarkistaa myös uutta ostoslistaa tehdessä. Tällöin on helpompi huomata, mitä kaupasta oikeasti tarvitsee ja miten hävikkihyllyn ruuat saa käytettyä.
”Myös pakastimessa ja kuiva-ainekaapissa voi olla hävikkihylly. Sen voi tarkistaa harvemmin, muutama kerta vuodessa riittää.
Jaakko Tarvainen, projektivastaava
Näin elintarvikkeet säilyvät
Jos pakkaat valmista ruokaa rasioihin, muista merkitä niihin päivänmäärä. Muista, että pakastimessakaan ruoka ei säily ikuisesti.
Pakastimessa (-18 asteessa)
- vihannekset 8 kk
- marjat 8 kk
- leipä 3 kk
- jauheliha 3–4 kk
- sianliha 3–4 kk
- kana (paloina) 9 kk
- kalafileet 2–3 kk
- valmiit ruuat 3–4 kk
Jääkaapissa (+2–5 asteessa)
- maito 7 vrk
- liha 3–5 vrk
- jauheliha 1–2 vrk
- kala 1 vrk
- leikkeleet 5–7 vrk
- valmiit ruuat 3–4 vrk
- kastikkeet ja puurot 1–2 vrk
Lähde: Ruokavirasto
5. Keitä kahvia maltilla
Tuliko kahvia keitettyä taas liikaa? Jos kaadat kahvia viemäriin yhden kupin joka päivä, keität kahvia 45 litraa turhaan joka vuosi. Euroissa se tarkoittaa vuodessa noin 40 euroa viemäriin kaadettuna. Keskiarvollisesti suomalaiset heittävät kahvia hukkaan kuitenkin 2,5 litraa per henkilö vuosittain. Eroja on siis varmasti yhtä paljon kuin on keittäjiä.
Kahvia voi keittää aina lisää, jos se oikeasti loppuu. Jos kahvia kuitenkin jää yli, voi kahviakin hyödyntää ruuanlaitossa esimerkiksi lihapullien kastikkeessa, salaattikastikkeessa tai osana dippiä. Kahvista voi tehdä myös kahvijääpaloja tai vaikkapa kahvikiisselin!
”Työpaikalla yhteiset kahvitauot auttavat siinä, että kaikki keitetty kahvi juodaan. Hätätapauksessa kahvin voi myös käyttää mikron kautta, jos kahvitauko meni kiireessä ohitse.”
Piia Aho, viestintä- ja asiakkuuspäällikkö
6. Nuukaile pastan kanssa
Pastaa tulee helposti keitettyä liikaa. Spaghetin oikean määrän mittaamisen on myös oma keittiövälineensä. Usein vähempi määrä pastaa ja makaronia riittää ja annosteluun voit käyttää apuna vaikka kahvimukia!
Näin annostelet pastaa yhtä ruokailijaa kohti
- Spagetti: kouraan puristettu nippu, joka on halkaisijaltaan euron kolikon kokoinen.
- Makaroni: sen verran Muumi-mukiin (Teema-mukiin) kuin kaataisit siihen juotavaa.
- Penne tai rigatoni: kukkurainen Muumi-muki.
- Tagliatelle: kaksi kiehkuraa lisäkkeeksi. Kolme, jos kyseessä on pääruoka.
Lähde: Anna
Jos pastaa kuitenkin tuli liikaa, voi sitä hyödyntää seuraavana päivänä esimerkiksi kylmissä salaateissa, erilaisissa lasagneissa tai pastoissa.
7. Leikittele mielikuvituksella
Ruuanlaitossa on lupa kokeilla ja leikitellä mielikuvituksella! Wokit, pyttipannut, pizzat, tortillat ja pitaleivät – näihin saa käytettyä vaikka mitä ruokajämiä. Leipäjämistä taas kannattaa tehdä lämpimiä leipiä mikrossa tai uunissa. Niissä saat hyödynnettyä myös muut ruokajämät, olipa kyseessä sitten jauhelihan, tofun tai juuston loppu.
Italiassa pizzan päällä voidaan käyttää vaikka mansikkaa, oletko sinä kokeillut tätä? Myös maustamista voi harjoitella rohkeasti ja perehtyä eri ruokakulttuurien lempimausteisiin. Usein me suomalaiset olemme varovaisia maustajia ja tässä tapauksessa enemmän voi tarkoittaa herkullisempaa ruokaa – makuasioista kiistelemättä.
”Olen saanut meidän taloudessamme tittelin jämäruokamestari. Kaupasta kannattaa ostaa monikäyttöisiä tuotteita. Kuiva-ainekaapissa voi olla esimerkiksi sieniä, herneitä tai papuja. Pakastimessa kasvisjauhis, tofu, pakastewokki ja peruna-sipulisekoitus auttavat hyödyntämään jääkaapin ruokajämät.”
Eveliina Kirmanen, palvelupäällikkö
8. Pidä jämäruokapäivä
Lanseeraa kotiisi jämäruokapäivä. Jos teitä on useampi, voi jämäruokapäivä koostua vaikka useamman päivän ruokajämistä. Mikäpä sen kivempaa kuin, että perheenjäsenet saavat valita syötävän ruuan vaikka kahdesta tai jopa kolmesta eri jämäruuasta! Jämäruokapäivällisellä myös nopeat syövät hitaat. Lastenkaan ei kannata turhan pitkään vitkutella ruokapöytään siirtymisessä, jos mielii saada lautaselleen omaa lempparijämäruokaansa.
Jos työpaikallasi etätyö on tullut jäädäkseen, niin mikäpä sen parempaa kuin syödä lounaaksi edellispäivän päivällisen jämäruuat – helppoa ja nopeaa etäpäivän ruokailua. Ja mikäpä estää ottamasta hyvää kotiruokaa töihin myös evääksi. Parin hyvän eväsrasian hankkiminen säästää pitkällä aikavälillä myös pitkän pennin lounaskuluissa verrattaessa, että kävisit joka työpäivä ulkona syömässä. Vaikka toki paikallisten lounaspaikkojen tukeminen on hieno asia. Ehkäpä se kultainen keskitie toimii tässäkin.
9. Kokeile nettikauppaa
Nykypäivänä netistä voi tilata kaikkea, myös ruokaa. Ruuan tilaaminen nettipalvelun kautta voi auttaa ehkäisemään heräteostoksia sekä säästää lompakkoa, kun näet koko ajan ruokaostostesi loppusumman. Ehkä netissä ruokatilauksen tekeminen säästää jopa vyötäröäkin, kun kassajonon herkkuostokset jäävät tekemättä. Painonhallinnan ja eurojen kannalta hyvä nyrkkisääntö on, että ”ostettu pakkaus on syöntipäätös”.
Netistä ostaminen on myös nopeaa ja saattaa tuoda arkeen lisätunnin tehdä jotain muuta kuin puikkelehtia markettihyllyjen välissä ja jonottaa kaupan kassalla. Vai mitä sinä tekisit, jos saisit kiireiseen päivääsi yhden tunnin lisäaikaa?
10. Pidä nollakulutuspäivä
Älä osta kaupasta mitään ruokaa, vaan syö pois pakastimen aarteita. Pakastinta kannattaa hyödyntää muutoinkin ja pakastaa pienetkin ylijäämäruuat, sekä yksittäiset pullat ja leivät. Tällöin voi joskus onnistaa ja kahvitauolle löytyy pakastimesta vaikkapa pakastettu munkki, joka herää uuteen loistoon mikron kautta käytettynä!
Enemmän kasviksia
Tänä vuonna Hävikkiviikolla edistetään kasvisten syöntiä – ilman hävikkiä tietenkin. Miksi kasviksia kannattaa syödä ja kuinka pystyt vähentämään kasvishävikkiä kotikeittiössäsi? Kukrkkaa Kuluttajaliiton artikkeli.
Tulosta julisteet
Julisteet/rappulaput ovat koossa A4 (pdf). Voit tulostaa Hävikkiviikon 23.-29.9.2024 julisteet päiväkodin, koulun tai työpaikan seinälle. Hävikkiviikon materiaaleja ei saa muokata tai irrottaa asiayhteydestä. Epäselvissä tapauksissa ota yhteyttä havikkiviikko@kuluttajaliitto.fi.
Vinkki päiväkodeille ja kouluille! Tulostakaa koululle lapsille pohja kasvishaasteeseen! Kivan bingotehtävän kautta lapset voivat rohkaistua syömään kasviksia monipuolisesti ja kokeilla uusiakin makuja! Tehtävään pääset materiaalipankistamme.
Tiesitkö tämän biojätteestä?
Biojätteen lajittelu
Onko biojätteen lajittelu hallussa? Biojätteen lajittelu omaan jäteastiaan on ehkä yksi tärkeimmistä kierrätysteoista, sillä biojätteestä valmistetaan Jyväskylässä paikallisesti biokaasua ja multaa.
Sekajätteen tutkimus
Tiesitkö, että reilu 20 prosenttia sekajätepussista on biojätettä? Sekajätteen joukossa biojäte matkaa poltettavaksi Tampereelle. Märän biojätteen polttaminen on energian hukkaamista.
