Mustankorkea 25 vuotta
Vuonna 2023 meillä oli monta syytä juhlia. Mustankorkea juhli 25-vuotista historiaansa ja alue 60-vuotista taivalta kaatopaikasta moderniksi jätekeskukseksi. Maailman muutoksen vaatiessa suurempia ilmastotekoja, jätteenkäsittely on vakiinnuttanut paikkansa merkittävänä osana arkeamme, joka näkyy niin kotona kuin kierrätyspisteillä. Juhlavuoden kunniaksi keräsimme yksiin kansiin, miten alueen matka on lähtenyt käyntiin kaatopaikasta, jossa jätteitä hävitettiin polttamalla avoimissa kasoissa, kehittyen aina tänä päivänä palvelevaksi moderniksi kiertotalouskeskukseksi.
Omin päin kohti Mustalampea
1960. Metsää, marjoja, puro, jonka varrella onkia. Vehreä metsäntäyteinen Mustalammen alue kaukana kaupungista tarjosi turvallisen leikkipaikan seudun lapsille. Lähellä temmellyskenttää sijaitsi myös lähiseudun asukkaiden epävirallinen kaatopaikka, jonne asukkaat olivat omin nokkinensa tuoneet jätteensä. Vuosia jatkunut heitteillejättö jätti jälkeensä kellastuneita puita ja jätteiden valumia maisemaan, joka vuosia sitten loisti vehreydellään. Samoihin aikoihin kaupungistumisen myötä Jyväskylän kaupunki alkoi etsiä uutta sopivaa aluetta kaatopaikaksi. Siitä kaikki alkoi. Käypä paikka oli löytynyt.
”Setäni tarinoiden mukaan, hän oli 60-70-kuvun taitteessa kaatopaikalla asioidessaan tutustunut alueen laidalla lautamökissä asustavaan miesporukkaan, jotka etsivät jätteiden seasta metalleja eteenpäin markkinoitavaksi, ansaitakseen elantoa. Setäni vei miehille joskus muutamia niin sanottuja tenttulähetyksiä, muun muassa juhlajuomaksi joulun alla.”
Asukkaan kuulema tarina vuosikymmenten takaa
”Muutin Myllyjärvelle alunperin vuonna 1953. Mustankorkealla on tullut käytyä varmaan satoja kertoja, kun toin yli 20 vuotta oman yritykseni jätettä vähintään kerran viikossa. Nuoruus meni kaupungissa, mutta nykyään jo 45 vuotta Mäyrämäessä, taas naapurustossa.”
Entisen vakioasiakkaan muistelu
Maalaismaisema vaihtui kaupungin kerroksiin
1970. Kun Mustankorkean alueella yhdyskuntajätteen kaatopaikka aloitti toimintansa, ei kaupunki ollut laajentunut vielä niin pitkälle kuin mitä se nykyään on. Lähiseutu oli pitkälti maalaismaisemaa. Ihmiset omistivat maata ja asuivat pitkään perinteisissä maalaistaloissa, joissa ei syntynyt jätettä lähes lainkaan. Kulutus oli kestävämpää, kun rikkinäiset vaatteet korjattiin, syömäkelvottomasta ruosta tehtiin rehua tilan eläimille ja jätökset toimivat lannoitteina. Koko ajatus kaatopaikoista ja siitä, ettei tavaraa voinut hävittää ilmaiseksi tuntui mahdottomalta ja kaatopaikan toiminta olikin pitkään vierasta. Kiertotalous ei vielä ollut trendisana, eivätkä lähiseudun asukkaat olleet innostuneita maksamaan kierrättämisestä.
”Ennen Mustankorkean penkan päälle ajettiin suoraan autolla. Roskakasat olivat avonaisia ja kuorma- sekä henkilöautot kippasivat tavarat samaan penkkaan sen kummemmin lajittelematta. Muistikuvani mukaan alueella oli yksi tai kaksi isoa oranssia kaatopaikkajyrää, jotka työnsivät roskia eteenpäin.”
Asukkaan tarina
Vanhat mielikuvat elävät
1980. Edelleen elävät ajatukset kaatopaikoista ovat pitkälti 1980-luvulta vanhoja mielikuvia. Vuosikymmeniä sitten kaatopaikka oli jätteiden valtakunta, jossa kaikki jäte murskattiin ja jyrättiin kasaan ilman lajittelua. Talven tullen jätteet tuikattiin tuleen, jotta oli jälleen tilaa ottaa vastaan uutta roskaa. Jyväskylän kaupungin laitamilla tummat häkäpilvet nousivat kaatopaikkojen ylle, kun öljyä poltettiin altaissa. Toisaalta roskan seasta saattoi löytää arkipäivän timantteja. Kaatopaikka tarjosi myös elinkeinon keräilijöille, jotka möivät jätteiden seasta löytämiään tavaroita.
”Paikan nimen historiaan liittyen olen kuullut sanottavan, että Mustankorkean nimi olisi tullut siitä että mäen päällä toimi sen niminen partioleiri.”
Asukkaan muisto
”Asuimme aikoinaan omakotitalossa Myllyjärvellä, josta oli lyhyt matka kaatopaikalle. Se oli aina mielenkiintoinen reissu pienelle pojalle, kun vietiin peräkärryllä isän kanssa roskaa kaatopaikalle ja näki mitä kaikkea muut olivat kasaan kipanneet.”
Mies muisteli lapsuuttaan
Mustankorkean alkutaival
1990. Mustankorkean nimen synnystä on lukemattomia tulkintoja. Oliko se jääräpäinen mustaksi poroksi palanut mänty, joka törrötti metsäpalon jälkeisessä maisemassa ylväänä? Vai oliko se sittenkin paikallisen partioleirin nimi, joka aikanaan ylläpiti toimintaansa mäen päällä Mustalammen lähistöllä? Oli miten oli, vanhasta kaatopaikasta alkoi pikkuhiljaa rakentua jätekeskus, kun Mustankorkea Oy aloitti alueella toimintansa 1998.
Herätys, eko kutsuu!
2000. Mustankorkea oli jo varhainen ympäristöherääjä. Lajittelu nousi nopeasti puheenaiheeksi Jyväskylässä ja Mustankorkea aloittikin edelläkävijän elkein ensimmäisenä biojätteen keräyksen. Ymmärrys jätteiden lajittelusta ei ollut samalla tasolla mitä se nykyään on. Moni luuli, että kotona kierrättäminen on ajanhukkaa, kun samaan jäteauton säiliöön ne roskat heitetään kuitenkin. Jyväskylän onnistuneen keräilyjärjestelmän ja kierrätykseen kannustamisen ansiosta kaatopaikalle, eli loppusijoitukseen, menevän jätteen määrä väheni huomattavasti. Jyväskylässä biojätteen erilliskeräys tuli pakolliseksi kaikille vuonna -96.
”Mustankorkea oli perustettaessa kaukana asutuksesta ja sen jätemäärät olivat pienempiä. Kehityskaari on ollut melkoinen, kun miettii aluetta nykyisin: Mustankorkea on iso ja edistyksellinen jätekeskus, jossa lajittelu on tarkkaa, ja jätteen uusiokäyttö pitkälti mietittyä.”
Asukkaan tarina Mustankorkeasta
Ympäristöhavaintoja nenällä
2000. Ympäristövaikutuksissa täytyy olla nenä tarkkana – kirjaimellisesti. Ympäristöntarkkailu sujuu paremmin yhteistuumin. Vapaaehtoiset lähiseudun asukkaat alkoivat osallistua ympäristövaikutusten arviointiin tekemällä hajuhavaintoja. Ajan mittaan hajupanelistit laajensivat toimintaansa myös muuhun ympäristötoimintaan, kuten melun, roskaantumisen ja pölyhaitan tarkkailuun. Yhteinen päämäärä asukkaiden kanssa lisää luottamusta ja tietoisuutta, ja toimintamalleja rakennetaan yhä ympäristötietoisempia valintoja kohti. Tänä päivänä paneelitoiminta on siirtynyt nettiin ja kuka tahansa lähialueen asukas tai lähialueella liikkuja voi ilmoittaa havainnoistaan Mustankorkealle.
Kiertotalousajattelu saa jalansijaa
2010. Kierrätystoiminta eteni hurjaa vauhtia 2000-luvulla. Siinä missä ennen vanhaan jätteet ajettiin penkkaan ja tiivistettiin, pyritään nykyään lajittelemaan ja kierrättämään jätteet uusinta teknologiaa hyödyntäen. Vuonna 1998 biojätteiden käsittely siirtyi ulkoaumoista sisälle edistyneeseen kompostointilaitokseen. Käytöstä poistuneet loppusijoitusalueet, eli vanhat kaatopaikat, suljettiin ja niin kaatopaikkavedet kuin -kaasut saatiin hallitusti käsittelyyn ja hyötykäyttöön. Kaatopaikkakaasun talteenotto vähentää ympäristöön purkaantuvia metaanipäästöjä, ja kaasua voitiinkin ohjata aina vuoteen 2022 asti kaukolämmöntuotantoon ALVA:lle.
Laitetaan hyvä biojäte kiertämään
2010. Tehokkaasta ja ympäristötietoisesta jätteenkäsittelystä nauttii myös paikallinen yhteisö. Uusia tapoja kierrättämiseen syntyi jatkuvasti, ja yksi suurimmista muutoksista oli, kun biojätettä opittiin tuotteistamaan. Mustankorkealla aloitettiin biojätteen jalostaminen tavalla, jossa biojätteet käsitellään biokaasuksi ja edelleen tuotteistetaan liikennepolttoainekäyttöön. Samalla bioekosysteemi jatkuu myös lähiseudun kotipihoilla. Biojätteestä valmistetaan kompostointilannoitettua multaa, jolla on hyvä maine maanrakentajien keskuudessa. Laadukas Omapiha-multamme on vuosi vuodelta suositumpaa.
Matka kaatopaikasta kiertotalousalueeksi
2020. Toimiva jätehuolto on yhteiskunnan peruspilareita. Kiertotalous ja ympäristövastuu ovat vakiinnuttaneet asemansa osaksi tavallista arkeamme ja tietoisuus kierrättämisestä lisääntyy jatkuvasti. Mustankorkean tavoite onkin ollut helpottaa asukkaiden eloa ja asiointia jätehuollon osalta lisäämällä monipuolisia palveluita ja tietoisuutta aiheeseen liittyen. Mustankorkean jätekeskuksen alue tarjoaa myös hyvät edellytykset ja palvelut alueen yrityselämälle. Alueelle on kasvanut ympäristöliiketoimintaa, kiertotalouskeskuksen hyödyttäessä koko Keski-Suomen seutukuntaa.
