Kaasutellaan-blogi

Kaasuautoilun myytinmurtajat - mikä on totta, mikä tarua?

Biokaasusta ja kaasuautoilusta liikkuu paljon väitteitä, myyttejä, faktaa ja fiktiota. Mikä on totta ja mikä tarua?  Kaasuautoilun myytinmurtajat -sarjassa ratkomme aiheeseen liittyviä yleisimpiä harhakäsityksiä! Lue blogista mikä myytti murtuu ja mikä pitää paikkansa!

05.

toukokuu

2021

05.05.

Mustankorkea

Mustankorkea

Kaasuautot kielletään pian koko Euroopassa? 

Totta vai tarua? Osittain totta, osittain tarua.

On totta, että Euroopan Unionin maissa on kannatusta polttomoottoriajoneuvojen myynnin kieltämiseen. Etsiessään keinoja ilmastonmuutoksen torjuntaan, EU suitsii vahvasti henkilöajoneuvojen CO2-päästöjä. Tämä on johtanut tilanteeseen, että EU:n mustalla listalla ovat kaikki polttomoottoriteknologiaa hyödyntävät autot mukaanlukien kaasuautot, jotka ylittävät hiilidioksipäästöissään 95 mg/km. Vuoteen 2025 mennessä luvun tulee lisäksi olla 15% vähemmän, joten myyntikielto saattaa hyvinkin olla todellinen.

Biokaasun kohdalla myyntikielto on kuitenkin kyseenalainen. Haasteena on päästömittaustapa: Päästöraja-arvot lasketaan vain pakoputken päästä ja niissä käytetään maakaasun päästöarvoja. Elinkaarikustannuksia ei siis oteta lainkaan huomioon vaikka biokaasu on 100% uusiutuva energiamuoto ja tärkeä kiertotalouden osatekijä. Asiasta käydään keskustelua ja se on nostettu esiin EU:n tasolla.

Tulevaisuus näyttää miten asia etenee, mutta voimme tässä vaiheessa olla varmoja, että biokaasu ja kaasuautoilu ei ainakaan seuraavaan 10 vuoteen ole ehtymässä mihinkään, koska uusia investointeja biokaasulaitoksiin ja kaasujakeluverkostoon ollaan tekemässä sekä meillä että maailmalla. 

Lähteet:
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/polttomoottoriautojen-myyntikielto-saa-kannatusta-euroopan-suurkaupungeissa/00201a50-5ac0-43a9-885b-f5fd9ed0bce4
https://satl.fi/ajankohtaista/onko-kaasuautoilla-tulevaisuutta-satln-suosittu-voimanlahteisiin-liittyva-opassarja-saa-jatkoa/
https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/P-9-2020-001821_FI.html


”Kaasuauton huollot kustantavat enemmän kuin perusbensiiniauton!”

Totta vai tarua? Totta.
Kaasuauton kaasujärjestelmä ei vaadi erityisiä huoltotoimenpiteitä. Kaasuauton huollot tulevat kuitenkin kustantamaan hiukan enemmän kuin tavallisen bensa- tai dieselauton, koska kaasuautoille suositellaan tiheämpää öljynvaihtoväliä. Öljyt tulee suositusten mukaan vaihtaa kaasuautoihin aina 15 000 km:n välein, kun bensiiniautossa kilometrejä saa kerryttää 30 000 ennen öljynvaihtoa.

Lähde: https://kaasuautoilijat.fi/2019/07/01/kysymyksia-ja-vastauksia-kaasuautosta/


 ”Ei ole järkeä ostaa kaasuautoa, koska siirrymme vetyyn jo lähitulevaisuudessa!

Totta vai tarua? Tarua.
Vetyä polttoaineena käyttävät autot ovat nimeltään polttokennoautoja. Ne ovat sähköautoja, joiden käyttämä energia tuotetaan vetykaasusta sähkökemiallisessa reaktiossa. Ensimmäisiä vetyautoja on jo valmistettu ja testattu, mutta niiden valtavirtaistumista saadaan odotella vielä pitkään. 

Hidasteena ovat vedyn jakeluun ja vetypolttoaineen ei-fossiiliseen valmistamiseen liittyvät ongelmat sekä jakeluverkoston rakentamisen kalleus ja yleinen epävarmuus siitä, mikä vedyn merkitys on tulevaisuuden polttoaineena.

Lähde: https://www.motiva.fi/ratkaisut/kestava_liikenne_ja_liikkuminen/nain_liikut_viisaasti/valitse_auto_viisaasti/autotyyppi/polttokennoauto

 

Tankkauspisteitä ei ole tarpeeksi!”


Totta vai tarua? Osittain tarua, osittain totta.  

Suomessa on tällä hetkellä yli 60 bio- tai maakaasun tankkausasemaa. Kaasuautoilija voi tällä hetkellä siis ajella varsin huoletta etenkin eteläisessä Suomessa, jonne suurin osa asemista on sijoittunut. On kuitenkin totta, että Pohjois- ja Itä-Suomi ovat asemaverkoston osalta heikkoja. 

Onneksi tankkausverkosto kasvaa ja suunnitteilla onkin jo yli 30 uutta kaasuasemaa ympäri maata. Uusia asemia on suunnitteilla/rakenteilla esimerkiksi Joensuussa, Kajaanissa, Rovaniemellä ja Kemijärvellä. Käy katsomassa Suomen kaikki nykyiset ja tulevat kaasuasemat kartalla osoitteessa: https://bit.ly/3jDcNa9


Kun kaasu loppuu ja kaasun tankkausasemaa ei ole lähistöllä, olet pulassa!”

Totta vai tarua? Tarua.
Kaasuautoissa on kaksoispolttoainejärjestelmä. Kaasuautoissa on siis sekä kaasu- että bensatankki. Jos kaasu loppuu kesken ajomatkan, järjestelmä siirtyy automaattisesti käyttämään bensaa.

Pulaan joudut siis vasta silloin, jos molemmat kaasuauton tankit ovat tyhjät, eikä mailla halmeilla ole bensa- tai kaasutankkausasemaa 🙂

 

“(Bio)kaasu räjähtää helposti!”

Totta vai tarua? Tarua.
Kaasuautot ovat asianmukaisesti huollettuina yhtä turvallisia kuin tavalliset bensiini- tai dieselautot. Turvallisuuteen vaikuttavat tarkoin määritellyt pakolliset kaasujärjestelmien turvalaitteet sekä bio- ja maakaasun fysikaaliset ominaisuudet. Biokaasu (kuten maakaasu) koostuu lähes kokonaan metaanista. Metaani on taas ilmaa kevyempää, joten kaasu haihtuu nopeasti ilmaan mahdollisen vuodon tapahtuessa ja se myös laimenee nopeasti palamattomaksi seokseksi. Metaanin itsesyttymislämpötila (600°C ) on myös korkeampi kuin Dieselin (n. 210 °C) tai bensiinin (n. 260 °C). Tämän lisäksi, jotta metaani voisi palaa, vaatii se oikean noin 5-15 % sekoitussuhteen suhteessa ilmaan.

Harhakäsitys bio- ja maakaasun räjähdysherkkyydestä johtuu todennäköisesti siitä, että se sekoitetaan mm. propaania ja butaania sisältäviin erittäin helposti syttyviin nestekaasuihin.

Lähteet:
https://kaasuautoilijat.fi/2019/07/01/kysymyksia-ja-vastauksia-kaasuautosta/
https://www.traficom.fi/fi/ajavaihtoehtoa/kaasuauto?toggle=Onko%20kaasuauto%20turvallinen%3F

“Biokaasu on päästötöntä”

Totta vai tarua? Lähes totta.
Biokaasua ei tietenkään voi väittää täysin päästöttömäksi, sillä sen valmistamisesta, jakelusta ja polttomoottorissa palamisesta syntyy aina jonkin verran päästöjä. Arvio kuitenkin on, että biokaasun käyttö polttoaineena vähentää noin 85% kasvihuonepäästöjä bensiiniin verrattuna, kun huomioidaan polttoaineen koko elinkaaren aikaiset päästöt aina tuotannosta käyttöön asti.

Kuten fossiilisissa polttoaineissa, myös biokaasu tuottaa hiilidioksidia palaessaan moottorissa. Fossiilisia polttoaineita  (bensiini, diesel, maakaasu) käytettäessä pakoputken päästä tuleva hiilidioksidi on kuitenkin peräisin maan sisästä, joka näin ollen lisää hiilidioksidin kokonaiskuormitusta ilmakehässä. Eloperäisistä jätteistä valmistettua biokaasua käytettäessä pakoputken päästä tuleva hiilidioksidi on peräisin normaalista luonnon kiertokulusta. Biokaasua poltettaessa vapautuva hiilidioksidi on siis hiilidioksidia, joka on luonnon normaalissa kiertokulussa olevaa ja ilmakehään joka tapauksessa kuuluvaa hiilidioksidia.

Lähde: https://kaasuautoilijat.fi/2019/07/24/maakaasu-ja-biokaasu/

05.

toukokuu

2021

Mustankorkea

Mustankorkea