Kaksi tyttöä tarkistaa kasvimaan ylhäältä roikkuvia tukinaruja.

Vesangan päiväkotikoulun pihalla, metsän suojissa, on vitosluokkalaisten aarreaitta. Siellä kasvaa taimia, jotka lapset ovat itse kasvattaneet, ja joista osa heistä pitää kesätyönään huolta. Lahjoitimme koululle peräkärryllisen multaa, jotta hyvä perinne voisi jatkua.

Vesangan päiväkotikoulun pihalla on koulupuutarha, jossa kasvatetaan Mustankorkean Istutusmullassa niin kesäkurpitsaa, perunaa, minttua kuin tomaattejakin. Keväällä koulun viidesluokkalaiset kasvattivat luokassa siemeniä, joista itäneet taimet siirrettiin ensimmäisellä kesälomaviikolla maahan kasvamaan. Kesällä puutarhasta pitävät huolta vapaaehtoiset viidesluokkalaiset, jotka saavat korvaukseksi työstään pienen palkkion.

– Puutarhan kastelua hoidetaan pareittain tai kolmen hengen ryhmissä. Jokainen porukka hoitaa kolme viikkoa kesälomasta ja saa itse sopia, kuka kastelee minäkin päivänä, viidenneltä luokalta päässyt Amalia Härkönen selittää.

Lapsia auttaa puutarhan hoidossa vanhempaintoimikuntaan kuuluva Sirpa Kortelainen. Kortelainen opastaa puutarhan töissä ja huolehtii muun muassa siitä, että lapsilla on riittävästi kasteluvettä. Myös viidesluokkalaisten vanhemmat ovat mukana toiminnassa ja auttoivat esimerkiksi puutarhaa ympäröivän aidan rakentamisessa.

Nainen näyttää sormellaa vasemmalle. Hänellä on veikeä ilme ja silmät hieman sirillään auringosta. Takana näkyy viljelylaatikoita.
Sirpa Kortelainen auttaa lapsia huolehtimaan koulupuutarhasta. Hän on ollut toiminnassa mukana vapaaehtoisena jo seitsemän vuotta.
Kaksi nuorta tyttöä pitää käsissään ruukkuja, joissa kasvaa jotain kasveja. Takana näkyy puun värinen sekä sininen istutuslaatikko.
Viidenneltä luokalta päässeet Lyyti Forssel ja Amalia Härkönen ovat Vesangan koulupuutarhan kesätyöläisiä.

Oman maan herkkuja

Koulupuutarhassa lapset pääsevät harjoittelemaan monenlaisia taitoja. Yhdessä opetellaan niin kasvien kasvatusta kuin yhteistyötä ja työelämätaitojakin. Ja mikäpä maistuisi paremmalta kuin itse kasvatettu ruoka!

– Itse kasvatetut kasvikset maistuvat niin hyvältä ja tulee onnellinen olo, kun syö sellaista, minkä on omin käsin istuttanut, Härkönen huokaa.

Hän kertoo pitävänsä luonnosta ja kasveista sekä auttavansa puutarhatöissä niin äidin kasvimaalla kuin isän kukkienkin kanssa. Koulupuutarhassa niin ikään työskentelevä Lyyti Forssel toteaa, ettei kasvien hoitaminen edes tunnu työltä.

Istutuslaatikoita on koristeltu eri värein. Osa on tavallisen puun värisiä.
Koulun puutarhassa kasvaa monenmoista: muun muassa ahomansikoita, kesäkurpitsaa, perunaa, minttua, tomaatteja ja lipstikkaa.

Yhteisen puutarhan avulla tutustutaan myös erilaisiin kasviksiin ja makuihin. Forssel ja Härkönen vakuuttavat, että kaikista puutarhan kasviksista saa loihdittua herkullisia, vaikkeivat ne sellaisenaan olisikaan omia suosikkeja.

– Esimerkiksi kesäkurpitsa on hyvää paistettuna, Forssel sanoo.

Kaksi nuorta tyttöä kasvimaalla. Toinen kastelee istutusruukuissa olevia kasveja kastelukannulla.
Vapaaehtoiset koululaiset hoitavat kastelun kesällä ja saavat vastineeksi pienen palkkion. Lyyti Forsselin ja Amalia Härkösen mielestä puutarhanhoito ei tunnu työltä. ”Tykkään rauhoittua luonnossa”, Härkönen kertoo.

Syksyllä juhlitaan oman maan antimilla

Syksyllä Vesangan koulupuutarhan sato jaetaan viljelijöiden kesken ja pidetään sadonkorjuujuhlat, joihin perheet valmistavat herkkuja puutarhan antimista.

– Viime vuonna vietimme sadonkorjuujuhlaa Vesankajärven rannassa ja paistoimme kesäkurpitsalettuja, Kortelainen kertoo.

Istutuslaatikoiden luona on kolme ihmistä. Heistä aikuinen selittää jotain käsi ylhäällä nuoremmalle tytölle. Toinen tyttö on kävelemässä jonnekin. Etualalla on valkoisia niittykukkia, taustalla metsää.
Juhannuksen jälkeen koulupuutarhan heinät niitetään pois ja niitä käytetään kasvien katteena. Samalla lasketaan, montako eri kasvia heinikossa kasvaa. Kortelainen kertoo, ettei heiniä ole raaskittu niittää aiemmin, sillä kukkaloisto on kaunis ja houkuttelee pörriäisiä.

Tulevaisuudessa koulupuutarhalle on tarkoitus hakea lisää rahoitusta ja kasvattaa toimintaa niin, että lapset voisivat hyödyntää puutarhan satoa myös syksyllä koulussa.

– On ihanaa nähdä, miten nopeasti kasvit kasvavat ja kuinka omien hoitovuorojen välillä ehtii tapahtua isoja muutoksia. Ei kauhean monessa koulussa varmastikaan tällaista ole, Härkönen miettii.

Vaaleahiuksinen opettaja kertoo luokalle jotain. Lapset ovat kameraan selin.

Matokompostori ykkösluokkalaisilla

Matoja, multaa ja matematiikkaa. Matokompostori opettaa lapsille, miten biojätteestä syntyy ravinteikasta multaa. Samalla opitaan myös yhteistyötä ja hienomotoria taitoja. Laukaan Satavuon koulun ykkösluokkalaiset tutkivat tunkiolierojen elämää lukuvuoden ajan.