Kierrätettyjen second hand -vaatteiden suosio on kasvanut viime vuosina vauhdilla. Statistan kuluttajakyselyssä 33 prosenttia suomalaisista vastaajista kertoi ostaneensa vaatteita käytettyinä kuluneen vuoden aikana. Suomi onkin second hand -vaatteiden kulutuksessa maailman kärkeä. 

– Second handin suosio on yhteydessä ekologisiin asenteisiin, ja siksi sitä harrastavat erityisesti nuoret, nuoret aikuiset ja lapsiperheet, kertoo Jyväskylän yliopiston sosiologian professori Terhi-Anna Wilska. Taustalla vaikuttaa myös second hand -vaatteiden edullisuus sekä halu pidentää vaatteiden käyttöikää ja tehdä kirppareilla ainutlaatuisia löytöjä. 

Kierrätysvaatteiden etsiminen vie myös aikaa, jota nuorilla on vanhempia enemmän. – Second hand -kauppaan ei voi vain mennä ja poimia mieluista vaatetta hyllystä juuri omassa koossa. 

Elämäntilanne vaikuttaa second handin kulutukseen paljon, ja esimerkiksi lapsille on ostettu kierrätysvaatteita aina. Vanhemmat ovat kuitenkin aikaisempaa tyyli-, laatu- ja bränditietoisempia, ja siksi äitiyspakkauksillakin on second hand -markkina. 

– Vauvanvaatteet kuvastavat yhä useammin äidin omaa tyyliä, mikä kertoo yleisestä elintason noususta ja vaurastumisesta. Ihmisillä on varaa ajatella muutakin kuin käytännöllisyyttä. 

Sukupolvikokemus muovaa asenteita 

Nuoret ovat Wilskan mukaan kierrätysvaatteita kohtaan ennakkoluulottomampia kuin vanhemmat, vaikka second handin käyttäjiä on kaikissa ikäryhmissä. Asenteisiin vaikuttavat monet yhteiskunnalliset ilmiöt ja sukupolvikokemukset. 

– Vanhemmat sukupolvet kasvoivat ilmapiirissä, jossa kierrätysvaatteiden ostaminen oli merkki köyhyydestä. Niitä ostettiin, jos uusiin ei ollut varaa, ja myytiin, jos rahaa piti saada jostain lisää. 

”Joitain vuosikymmeniä sitten kierrätysvaatteita ei ollut tarjolla jokaiseen makuun ja tyyliin, koska vaatteita ostettiin uutenakin vähemmän.” 

Terhi-Anna Wilska, Sosiologian professori, Jyväskylän Yliopisto

Kierrätysvaatteet parhailla kauppapaikoilla 

Vaikka käytettyjen vaatteiden osuus kaikesta vaatekaupasta on Muoti- ja urheilukauppa ry:n mukaan edelleen vain hieman yli prosentti, tarjonta monipuolistuu. 

– Monet perinteiset kierrätyskaupat, kuten Fidat ja UFFit, on totuttu näkemään vähän syrjemmässä, mutta uudenlaisia second hand -myymälöitä on myös keskeisillä kauppapaikoilla, Wilska sanoo. Kierrätysvaateliike löytyy esimerkiksi Helsingin Stockmannilta ja Helsinki-Vantaalta. 

Jyväskylässäkin second hand -vaateliikkeitä on ydinkeskustassa kompassin tuntumassa. Lisäksi moni huippumerkki myy tuotteitaan käytettyinä osana kivijalka- ja verkkokauppojaan. 

– Tyylikkäät second hand -liikkeet eivät juuri eroa muotivaateliikkeistä, vaan vaatteet on aseteltu ihan yhtä esteettisesti, Wilska sanoo. Ero arkisen kirpparivaatteen ja luksuslöydön välillä muistuttaakin kierrätyskalusteiden ja antiikin eroa. 

Aito retrovaate sopii myös juhlaan 

Kuluttajat ovat aikaisempaa valikoivampia, ja second hand -vaaterekeiltä ei enää etsitä ”vain jotain päällepantavaa”. Luksusvaatemerkit ja kotimainen design käyvät kaupaksi. Muodikkuuden lisäksi second hand -vaatteet mahdollistavat aivan omanlaisen pukeutumistyylin toteuttamisen. 

– Kuluttajat etsivät esimerkiksi aitoja tietyn vuosikymmenen vaatteita, ja juhlavaatteitakin kierrätetään paljon. On trendikästä ilmestyä juhliin uniikissa 60-luvun vintageiltapuvussa, koska se on itsessään löytö, jonka hankkiminen on vaatinut aikaa ja vaivaa, Wilska korostaa. 

Hän olisi vain yhdessä tilanteessa varovainen second hand -vaatteiden kanssa: lahjaksi annettuna. Lahjan saajan mieltymykset on hyvä tuntea tarkkaan. 

– Kierrätettyjä tavaroita voi jo antaa lahjaksi, mutta pääasiassa ihmiset eivät vielä osta lahjaksi second hand -vaatteita, ellei se ole saajan erityistoive. 

”Kierrätettyjä tavaroita voi jo antaa lahjaksi, mutta second hand -vaatteiden kanssa pitää olla varovainen ja tuntea lahjan saajan mieltymykset tarkkaan.” 

Terhi-Anna Wilska, Sosiologian professori, Jyväskylän Yliopisto

Voiko second hand tukea ylikulutusta? 

Joskus uuden ostamista perustellaan sillä, että vaate on helppo laittaa kiertoon. Uuden ostamisen ja second hand -vaatteiden välillä onkin yhteys: uusien vaatteiden ostaminen ruokkii second hand -kulttuuria. Siksi kierrätysvaatteiden shoppailu ei ole irrallaan pikamuodista tai ylikulutuksesta. 

– Jokaisen kannattaakin hillitä itsessään ajatusta siitä, että vaatteen vieminen kierrätykseen on lupalappu ostaa koko ajan uutta, Wilska toteaa. Second hand -leima ei takaa puhdasta omatuntoa. – Halpaa ja heikkolaatuista pikamuotia myydään paljon myös second handinä. 

Kaikki vaatteet eivät myöskään löydä uutta käyttäjää. UFF:ille lahjoitetuista vaatteista vain seitsemän prosenttia myydään ketjun myymälöissä, ja suurin osa suomalaisten hylkäämistä vaatteista päätyy ulkomaille vaatejätteenä. Se kerääntyy valtamerien rannoille saastuttamaan elinympäristöjä ja häiritsemään elinkeinoja samalla tavalla kuin muoviroskat. 

– Kiertoon laitettavista vaatteista valitettavan iso osa on silkkaa lumppua, joka kuuluisi lajitella tekstiilijätteenä. Kierrätysvaatekeräys ei ole roskakori! Wilska korostaa. 

Vaatekeräyksiin saa laittaa vain puhdasta ja ehjää vaatetta, joka pitää pakata muovipusseihin, etteivät vaatteet kostu ja ala homehtua. Jos vaate on puhdas, mutta rikkinäinen, sen voi lajitella Mustankorkean lajittelupihalla poistotekstiileihin. Likaisten vaatteiden, alusvaatteiden, kenkien ja laukkujen paikka on sekajätteessä. 

Vältä heräteostoksia! 

Wilskalla on hyviä vinkkejä jokaiselle, joka haluaa kuluttaa second handiä vastuullisesti. Kierrätysvaatteita kannattaa ostaa vain todelliseen tarpeeseen ja välttää halvan hinnan innostamia heräteostoksia. Lisäksi kierrätysvaatteenkin elinkaarta voi pidentää korjaamalla. 

– Usein second hand -vaatteiden suosimiseen liittyy vaatteiden korjaamista ja tuunaamista. Myöskään itse tehdyt vaatteet eivät ole enää häpeä, vaan keino pukeutua yksilöllisesti. 

Wilska neuvoo suosimaan pitkäikäisiä ja kestäviä laatuvaatteita sekä näyttämään hyvää esimerkkiä lapsille. – Lasten arvomaailmaan vaikuttaa, kun vanhemmat käyttävät second handiä ja puhuvat kierrätysvaatteista ihan yhtä ihastuneesti kuin uusistakin vaatteista. 

Jakaminen lisää vaatteiden tunnearvoa 

”Kierrätys toimii myös oman vaatekaapin sisällä, ja vaatekaapin voi jakaa sisarusten, ystävien, äitien ja tyttärien kesken. Silloin jokaiselle löytyy jotakin uutta.” 

Terhi-Anna Wilska, Sosiologian professori, Jyväskylän Yliopisto

Historia antaa tavaroille sielun, ja siksi second hand -vaatteet herättävät usein voimakkaampia tunteita kuin uudet. Kierrätetty vaate voi olla lapsellekin uutta rakkaampi. – Kun vanhempien sisarusten vaatteita ei ole pakko käyttää, niistä saattaa tulla jopa kilpailua! Wilska tietää. 

Hän on myös huomannut, että kierrätys toimii omankin vaatekaapin sisällä. Kun pari vuotta käyttämättä ollut vaate nostetaan esiin kaapin perältä, se tuntuu kuin uudelta. Lisäksi hän suosittelee kokeilemaan vaatekaappien jakamista sisarusten, ystävien, äitien ja tyttärien kesken. 

– Itselläni on yhteisiä vaatteita tyttärieni kanssa, ja silloin jokaiselle löytyy jotakin uutta ilman uuden tai second hand -vaatteen ostamista.