– Aika ennen vuotta 2005 oli villiä ja hämmentävää. Sähkölaitteiden palauttaminen ei ollut koordinoitua, eikä niitä ottanut kovin moni vastaan. Myös maksut vaihtelivat. Kylmälaitteiden palauttamisesta saattoi joutua maksamaan parisataa markkaa per laite. Se alkoi haitata jo uusien laitteiden kauppaa, muistelee SER-tuottajayhteisö ry SERTY:n toiminnanjohtaja Arto Puumalainen.

Tällöin maahantuojat ja laitteiden valmistajat kiinnostuivat ratkaisemaan ongelmaa.

– Kansallinen lainsäädäntö oli lausuntakierroksella jo aiemmin, mutta se jäi muiden kiireiden jalkoihin. Lopulta direktiivi sähkölaitteiden kierrättämisestä tuli voimaan vuonna 2005, kun Ruotsissa se otettiin käyttöön jo 1995.

Kauppojen mukaan tulo paransi kierrätystä

Seuraava iso muutos kuluttajille oli vuonna 2013, kun sähkölaitteita ryhdyttiin vastaanottamaan kauppakeräyksenä. Jos päivittäistavarakaupassa on yli tuhat neliömetriä, täytyy sen vastaanottaa maksutta alle 25-senttisiä pieniä sähkölaitteita ilman velvoitetta ostaa uusi laite. Monilla marketeilla on ns. kierrätysseinä pullonpalautusautomaattien luona. Lisäksi sähkö- ja elektroniikkalaitteita myyvien liikkeiden pihoissa on vihreitä SER-kontteja, joita SERTY ylläpitää.

– Kauppakeräysnoutojen määrä on kasvanut huimasti. Se tarkoittaa, että pienelektroniikkaa päätyy kierrätykseen takaisin enemmän kuin ennen. Ihmisten asenne ja ymmärrys sähkölaitteiden erilliskeräyksestä on kasvanut, eikä sähköhammasharjoja tai partakoneita laiteta enää sekajätteisiin, Puumalainen kiittelee.

Kierrätystavoitteen mukaan markkinoille saatetuista sähkölaitteista täytyisi saada kiertoon 65 prosenttia. Vuonna 2022 luku huiteli 60 prosentin tienoilla.

Mikä on sähkölaite?

Monille sähkölaite on töpselillinen kodinkone, mutta kaikki laitteet, jotka toimivat verkkovirralla, paristolla, akulla tai aurinkoenergialla ovat sähkölaitteita.

– Sähkölaitteita ovat myös palovaroittimet, verenpainemittarit, taskulamput, kausi- ja jouluvalot sekä litiumakulla toimivat liikkumisvälineet, kuten sähköpyörät ja tasapainolaudat. Myös pienet rosteriset kodinkoneet, kuten leivänpaahtimet, lajitellaan sähkölaitteisiin. Usein etenkin leivänpaahtimia luullaan metallijätteeksi, mutta metallin joukossa ne haittaavat käsittelyä, kertoo SERTYn assistentti Ilona Kytö.

Hämminkiä kuluttajissa aiheuttavat erilaiset piuhat, johdot ja laturit. Ne lajitellaan sähkölaitteisiin riippumatta siitä, ovatko ne tulleet sähkölaitteen mukana vai onko tuote ostettu kaupasta erillisenä.

– Myös jatkojohdot ovat sähkölaitteita. Ainoastaan rakentamiseen ja remontointiin tarkoitetut kelatavarana myytävät sähköjohdot lajitellaan metalleihin, Kytö neuvoo.

Lasten paristoilla ja pienakuilla toimivat lelut kuuluvat sähkölaitteisiin. Hyvä muistisääntö on, että jos lelu pitää ääntä, siinä on valoa tai muuta elektronista toiminnallisuutta, kuuluu se rikkoutuessaan SER-jätteeseen.

Muista nämä, kun kierrätät sähkölaitteita

• Poista tuotteista paristot ja pienakut sekä toimita ne navat teipattuina kauppojen keräyslaatikoihin, Mustankorkean jätekeskukselle tai Laukaan pienjäteasemalle.
• Toimita sähkölaitteet kierrätykseen ilman pakkauksia tai ohjekirjoja. Pakkaukset kuuluvat litistettyinä kartonkiin ja ohjekirjat paperin keräykseen.
• Poista imurista pölypussi ennen kierrätykseen tuomista ja lajittele pölypussi sekajätteeseen.
• Kahvinkeittimestä ja mikroaaltouunista tulee poistaa lasiset pannut ja muovikuvut, jotka kuuluvat myös sekajätteeseen.
• Tulostimet toimitetaan kierrätykseen ilman muste- tai värikasetteja, jotka ovat tyhjinä sekajätettä. Jos niissä on vaarallisen jätteen varoitusmerkki ja väriainetta on jäljellä,
• kuuluvat ne vaarallisiin jätteisiin.
• Varmista, ettei vanhaan jääkaappiin tai pakastimeen ole jäänyt ruokaa. Sen osoite on biojätteessä.
• Energiansäästölamput, ledit ja loisteputket kierrätetään kaupoissa ja sähkölaitteiden keräyspisteillä. Halogeeni- ja hehkulamput kuuluvat sekajätteeseen.