Sähkölaitteiden kierrätyksessä on kaksi tavoitetta: poistaa vaaralliset aineet, kuten lyijy ja elohopea, sekä ottaa talteen arvokkaat metallit, muovit ja kierrätyslasi.

– Sähkölaitteista saadaan teollisuuden raaka-aineiksi eniten rautaa sekä alumiinia, kuparia ja muita metalleja. Osa materiaaleista jää Suomeen, osa lähtee maailmanmarkkinoille. Takaisin ne voivat tulla esimerkiksi kattiloina tai autoina, kertoo SER-tuottajayhteisö ry SERTY:n toiminnanjohtaja Arto Puumalainen.

Mustankorkean jätekeskuksen lajittelupihalla sähkölaitteita lajitellaan kolmeen SER-kierrätys-konttiin ja yhdelle SER-kierrätys-avolavalle. Avolavalle pakataan suuret sähkölaitteet, kuten pesukoneet ja hellat. Kylmälaitteet lajitellaan omaan konttiinsa. Toiseen konttiin tulevat pienet kodinkoneet ja valaisimet. Kolmanteen konttiin tulevat atk-laitteet, kuten tulostimet ja puhelimet.

– Viime vuonna Mustankorkealta kuljetettiin 465 tonnia sähkölaitteita eli noin kymmenen kiloa per asukas. Kontteja haetaan karkeasti kerran kuukaudessa, talvisin harvemmin, kesäisin useammin. Koko Suomen mittakaavassa sähkölaitteita kerätään vuosittain noin 20 rekallista per työpäivä, Puumalainen kertoo.

Sähkölaitteita voi tuoda myös Laukaan pienjäteasemalle, missä niitä vastaanottaa Väentupa ry.

Kylmälaitteet matkaavat Forssaan

Tuottajayhteisöt vastaavat sähkölaitteiden kierrätyksestä. Niihin kuuluvat laitteiden valmistajat ja maahantuojat. Suomessa näitä tuottajayhteisöjä on viisi, joista yksi on SER-tuottajayhteisö ry SERTY, joka huolehtii sähkölaitteet kiertoon myös Mustankorkealta.

– Mustankorkealta laitteet jatkavat matkaansa suomalaisiin käsittelylaitoksiin, esimerkiksi kylmälaitteet Forssaan Cool Finland Oy:lle. Ensimmäisenä jääkaapeista ja pakastimista poistetaan jäähdytysjärjestelmän kylmäaine sekä kompressorin öljyt. Öljyn poistamisen jälkeen kompressori jatkaa matkaansa metallina omaan kierrätykseen, toteaa Puumalainen.

Kylmälaitteessa on keskimäärin kilo kylmäainetta, joista 50 grammaa on jäähdytysjärjestelmässä ja 950 grammaa eristeessä.

– Mekaanista erottelua voidaan tehdä monella tavalla. Alipaistetussa murskassa kylmäaineet saadaan hyvin poistettua eristeestä. Magneetilla erotellaan teräs ja rauta. Erityyppisillä seuloilla ja pyörrevirtaerottimilla puolestaan erotellaan alumiini, kupari, muovit ja uretaani.

Erottelusta saatu uretaani pakataan säkkeihin, jotka lähtevät polttoon mm. sementtiteollisuudelle. Muovi hyödynnetään kokonaan materiaalina; se puhdistetaan ja granuloidaan. Metallit ovat kaikkein helpompia kierrättää ja esimerkiksi alumiinista valmistetaan häiriösuojauksia uusiin kännyköihin.

Alkuvaihe hyvin käsityövaltainen

Muilla sähkölaitteilla on myös samat vaiheet: esikäsittely, mekaaninen erottelu ja materiaalien toimittaminen raaka-aineiksi teollisuudelle.

– Muilla sähkölaitteilla alkuvaihe on hyvin käsityövaltainen. Käytännössä kontti puretaan Tramelilla Nokialla laite laiteelta sekä jaotellaan eri kasoihin, esimerkiksi irtokaapelit erikseen. Työvaihe vaatii käsipareja ja ihmissilmiä, mitkä ovat tarkempia kuin robotiikka, Puumalainen toteaa.

Lajittelun jälkeen sähkölaitteista poistetaan paristot, akut, piirikortit sekä muut sinne kuulumattomat asiat, kuten pölypussit ja lasilautaset. Tämän jälkeen sähkölaitteet menevät murskaamoon ja loppuprosessi on samanlainen kuin kylmälaitteilla eli kierrätettäviä materiaaleja erotellaan eri tekniikoilla.

– Käsin tehtävässä lajittelussa auttaa, jos kuluttaja on poistanut tuotteista paristot ja pienakut. Niiden poistaminen ennen murskausta vähentää tulipaloriskejä. Keskimäärin Suomessa palaa yksi laitos tai varasto vuodessa paristojen ja pienakkujen syttymisen vuoksi.

”Sähkölaitteiden kierrätys on logistiikkaa. Kierrätysprosessit käsittelylaitoksissa on hiottu, mutta konttien haut elävät koko ajan.”

Arto Puumalainen, toiminnanjohtaja, SER-tuottajayhteisö ry SERTY

Logistiikka avainasemassa

Logistiikka on yksi oleellisimpia asioita sähkölaitteiden kierrätyksessä. Mustankorkean lisäksi sähkölaitteita kerätään SER-kierrätyksen vihreissä konteissa, joita on ympäri Suomen 750.

– Kierrätystä tarkastellaan usein ihmisten käyttäytymisen sekä kierrätystekniikan kautta, vaikka logistiikan toimiminen on yksi oleellisin asia niin päästöjen kuin kustannustenkin osalta, Puumalainen painottaa.

Aiemmin SERTY otti kyytiin kolme konttia, kävi tyhjentämässä ne ja vei takaisin keräyspisteisiin. Ongelmana oli tehoton tyhjänä ajo, mikä on logistiikka-alan yleisimmistä haasteista. Nyt kuljetukset suunnitellaan järkeviksi lenkeiksi eri käsittelylaitosten ja noutopisteiden välillä, mikä on tuplannut hyödyn.

– Vuonna 2014 tulleet kontit ovat järkevämmän kokoisia. Aiemmin niihin mahtui kylmälaitteita kolme riviä ja neljännen rivin mahtuminen jäi viidestä sentistä kiinni.

Digitalisaatio tuo myös uusia mahdollisuuksia tehostaa toimintaa. Vuosi sitten käyttöön otettu ajohallintajärjestelmä auttaa hahmottamaan konttien paikkoja ja tyhjennystarpeita. Myös pitkien HCT-rekkojen yleistyminen auttaa, sillä niihin mahtuu neljä konttia aiemman kolmen kontin sijaan.

– Seuraava iso askel on tekoäly ja data. Niiden avulla ennustetaan kausivaihteluita sekä hahmotetaan, onko keräysvälineet sijoitettu oikeisiin paikkoihin. Nähtäväksi jää myös se, pystytäänkö logistiikkaa yhdistämään tulevaisuudessa esimerkiksi pakkausalan tuottajayhteisöjen kanssa.