Neljä nuorta tyttöä katselee pöydällä olevia roskia. Taustalla näkyy taulu, jossa on vihreä jäteauto.

”Sellainen kiva ilmapiiri ja työkaverit sekä tunne, että aamulla on mukavaa mennä töihin, eikä itseään tarvitsisi pakottaa”, näin kuvailevat 8-luokkalaiset toiveitaan tulevaisuuden työpaikasta Jyväskylän Business Race -tapahtumassa syyskuussa.

Jyväskylän keskustan alueella järjestettiin 8-luokkalaisista koostuville joukkueille rastikilpailu, jossa koululaiset tutustuivat muutamaan alueen työnantajaan heidän tehtäväpisteillään.

– Olemme tutkineet nuorten ajatuksia ja asenteita pitkään. Viime vuosina selkeä trendi on ollut, että nuoria pelottaa työelämä. Haluamme vaikuttaa tähän ja siksi järjestimme Yrittäjän päivän viikolla ensimmäistä kertaa Jyväskylässä Business Racen, jossa nuoret pääsivät tutustumaan yrityksiin ja eri organisaatioihin, kertoi Keski-Suomen alueasiantuntija Harri Paltila.

Tilauksen avasi Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto. Kilpailuun osallistui 11 joukkuetta eri kouluista ympäri Jyväskylää. Voittajajoukkueen koulu sai kiinnityksen kiertopalkintoon.

Viisi nuorta tyttöä seisoo rinnakkain ja kuuntelee jotain. Taustalla näkyy Valtran logo.
Taimi Jimmy (vas.), Josefin Ylkänen, Anni Sahindal, Lydia Viertola ja Amilia Salokangas kuuntelivat tarkasti Mustankorkean kierrätyskoutsin tehtävänantoa.

Onko kaatopaikkoja olemassa?

Yksi mukana olleista yrityksistä oli Mustankorkea, jonka pisteellä testattiin kilpailijoiden lajittelutaitoja. Mutta mitä 8-luokkalaiset tiesivät Mustankorkeasta ennakkoon?

– Kaatopaikka, multa ja maajutut, roskat ja kierrätys sekä luontoystävällisyys, luettelivat Jyväskylän Kristillisen koulun joukkueen kilpailijat Taimi Jimmy, Josefin Ylkänen, Anni Sahindal, Lydia Viertola ja Amilia Salokangas.

Ympäristöystävällisyys olikin hyvä nosto, sillä sitähän jätteiden lajittelu nykyään on, ympäristöstämme huolehtimista. Eniten tyttöjä mietitytti se, onko kaatopaikkoja yhä olemassa?

– Nykyään Mustankorkean loppusijoitusalueelle eli niin sanottuun ”kaatopaikan penkkaan” menevät vain asbesti, tuhka sekä mineraalivilla ja tasolasi. Kaikki muut jätteet kierrätetään materiaalina uusiksi tuotteiksi tai poltetaan sekajätteenä energiaksi ja sähköksi. Enää kaatopaikkoja ei siis ole olemassa, kertoi Mustankorkean viestinnän asiantuntija Päivi Peltola.

”Eihän meillä ole vielä mitään sekajätteessä”

Roskien lajittelu sujui tytöiltä ripeästi ja taidolla. Vaarallisen jätteen merkit tunnistettiin ja muovista muistettiin, että sinne kuuluvat vain muoviset pakkaukset.

– Eihän meillä ole vielä mitään sekajätteessä, pohtivat tytöt tehtävää tehdessä.

Ja näinhän se onkin, että suurin osa jätteistä voidaan lajitella ja hyödyntää materiaalina, eikä sekajätteeseen pitäisi jäädä enää suurta jätemäärää. Tehtävän lopussa pöydälle jäivät hammastahna, rikkinäinen muovilelu ja vanha kännykkäkotelo, joille oikeaa roskista pohdittiin yhdessä.

Kädessä on nuorella tytöllä tyhjä hammastahnatuuni, lasten rikkinäinen muovinen dinosauruslelu sekä puhelimen tyhjä ja likainen kuori.
Nämä jäivät viimeiseksi jätteiden lajittelutehtävässä. Näistä muut ovat sekajätettä, mutta tyhjä hammastahnatuubi kelpaisi muovipakkausten keräykseen.
Vihreä huppari päällä oleva nainen istuu ja nauraa kameralle. Takana näkyy taulu, jossa nuori tyttö laittaa roskista sekajäteastiaan.
Kierrätyskoutsi Paula Wilkman oli vastaanottamassa oppilaita Mustankorkean rastilla. Paula pitää kierrätysvalmennusta asukkaille, taloyhtiöille ja monenlaisille tahoille.

– Tehtävä meni hienosti ja oli tälle ryhmälle melko helppo. Muutama korjattava asia kuitenkin tuli. Tyhjä hammastahnatuubi olisi voitu kierrättää sekajätteen sijaan muovipakkauksissa, sillä sekin on pakkaus. Vaarallisiin jätteisiin laitettu pienakku taas kelpaisi samaan jäteastiaan paristojen kanssa. Uusin jätelaji on poistotekstiilit, jonne menevät rikkinäiset vaatteet, mutta alusvaatteita, kuten sukkia keräykseen ei saa laittaa, kertoi Mustankorkean kierrätyskoutsi Paula Wilkman.

Nuoret huolissaan työelämän kuormittavuudesta

NYT Nuorten tulevaisuusraportin mukaan nuoret ovat yhä huolissaan työelämän kuormittavuudesta – vastaajista 37 prosenttia kertoi pelkäävänsä työelämän olevan liian kuormittavaa.

– Raportin vastaajat ovat vielä sen verran nuoria, että omia kokemuksia työelämästä on kertynyt varsin rajallisesti. Vuoden 2023 raportista ilmeni, että työelämää koskeviin huoliin vaikuttavat muun muassa vanhempien kautta syntynyt mielikuva töistä sekä julkinen keskustelu. Tämän vuoden tuloksista selvisi, että jos nuori on kokenut vanhempiensa pitävän työstään, tällä oli merkittävä positiivinen yhteys positiivisempaan työelämäorientaatioon, tutkimuksessa kerrotaan.

Nuori poika ajaa polkuautolla. Takana näkyy ikkunasta tyttöjä kuuntelemassa jotain. Ollaan rakennetussa miniyhteiskunnassa sisätiloissa.
Yrityskylässä 6-luokkalaiset voivat ajaa myös ”biokaasulla käyvillä” polkuautoilla. Toiminnallisempi rasti tuo oppimiseen liikettä ja biokaasulaitoksen ”rakentaminen” oivaltamista ja lukemisen ymmärtämistä.

NYT Nuorten tulevaisuusraportti

37 %

pelkää työelämän olevan liian kuormittavaa

2023: 33 %, 2020: 19 %

53 %

odottaa innolla työelämää

2023: 51 %, 2020: 56 %

66 %

kokee, että itsellä on rittävät työelämävalmiudet

2023: 62 %, 2020: 52 %

Tärkeimmät työelämätaidot nuorten mielestä

  • Yhteistyötaidot
  • Taito kohdata ja kunnioittaa erilaisuutta
  • Kyky ottaa ja kantaa vastuuta
  • Monitaitoisuus
  • Itsensä johtaminen