Älä heitä roskiin – nyt kokataan hävikkiruokaa!
Kiinnittämällä huomiota ruokahävikkiin voi säästää merkittäviä summia rahaa. Kuluttajaliiton mukaan keskivertosuomalainen heittää ruokaa roskiin noin sadan euron edestä joka vuosi. Ruoan kallistuessa myös hukkaan heitetty euromäärä kasvaa. Keski-Suomen Marttojen toiminnanjohtaja Kati-Erika Timperi neuvoo, miten kotitalouksien ruokahävikki taklataan.
Juttu julkaistu alunperin Kulku-lehdessä 2/2022.
Tärkein ase hävikkiä vastaan on suunnitelmallisuus. Yksittäisillä vinkeillä ei pötki pitkälle, jos talouden ruokahuolto on poukkoilevaa.
– Ensimmäiseksi suunnitellaan ruokalista viikoksi tai kahdeksi. Omasta elämäntilanteesta riippuu, riittääkö pelkkä pääruokien suunnittelu vai kannattaako suunnitella myös aamu-, ilta- ja välipalat. Suunnittelun jälkeen tehdään ruokalistan perusteella kauppalista. Tässä vaiheessa kannattaa myös tarkastaa, mitä jääkaapissa jo on, Timperi opastaa.
Jos tietää sortuvansa helposti heräteostoksiin, voi kauppakassipalvelusta olla apua. Kauppakasseja purkaessa ostokset kannattaa järjestää kaappiin siten, että vanhimmat tuotteet jäävät etualalle. Hyvä idea on myös varata jääkaapissa kori tai hylly pelkästään ruoalle, jonka viimeinen käyttöpäivä lähestyy tai joka muuten uhkaa jäädä syömättä.
Suurin osa hävikistä tulee vihanneksista
Hävikiksi päätyy eniten vihanneksia, hedelmiä ja perunaa. Myös kahvia, teetä, kaakaota, maito- ja viljatuotteita heitetään suuria määriä pois – ja kaikki tämä lähes turhaan. Suurinta osaa roskiin päätyvästä ruoasta voisi nimittäin vielä käyttää.
Vaikka kasvikunnan tuotteet muodostavat suurimman osan hävikistä, niiden ei todellakaan tarvitsisi. Timperi kertoo, että nuupahtaneet juurekset, edellisten aterioiden lämpimät kasvikset ja raasteet on helppo hyödyntää vaikkapa kasvissosekeittoon. Yrteistä puolestaan voi valmistaa yrttiöljyä, jota voi pakastaa jääpalamuoteissa ja käyttää esimerkiksi sosekeiton koristeena. Hedelmät, jotka ovat vaarassa jäädä syömättä, sopivat smoothieihin ja pirtelöihin. Nuupahtaneita salaatteja puolestaan voi herätellä kylmällä vedellä.
– Hedelmistä banaani on sellainen, mitä ei oikeastaan koskaan tarvitse heittää roskiin. Banaanista voi tehdä esimerkiksi herkullista banaanileipää, Timperi vinkkaa.
Myös leipäpussin viimeiset palat päätyvät monella biojätteeksi. Kuivahtaneesta leivästä voisi kuitenkin tehdä monenlaista.
– Sipsejä paistinpannulla, leipävanukasta, leipäkuutioita ja korppujauhoja, Timperi luettelee.
Kuivunutta leipää voi raastaa korppujauhoksi aivan tavallisella raastimella. Pussissa leipä ei välttämättä kuivu riittävästi, joten se kannattaa asettaa lautaselle tai kannettomaan astiaan kuivumaan.
3 x Näitäkin voi pakastaa
- Maitotuotteet – käytä sulatuksen jälkeen leivontaan ja ruoanlaittoon
- Voi ja margariini
- Paistettu jauheliha. Jos pakastat jauhelihan vasta viimeisenä käyttöpäivänä, se kannattaa paistaa ensin, jolloin tuotteen maku säilyy hyvänä.
Erota toisistaan “parasta ennen” ja “viimeinen käyttöpäivä”
Ruokahävikkiä taklatessa on tärkeää ymmärtää parasta ennen – ja viimeinen käyttöpäivä -merkintöjen ero. Siinä missä esimerkiksi lihaa ei kannata syödä viimeisen käyttöpäivän jälkeen, voi parasta ennen -tuotteiden kanssa käyttää uskaliaasti omaa haju- ja makuaistiaan. Esimerkiksi maitotuotteita ei ole syytä kaataa roskiin välittömästi päiväyksen umpeutuessa.
– Maitotuotteista kyllä haistaa ja näkee, ovatko ne pilalla. Ne käyvät parasta ennen -päiväyksen jälkeen aivan hyvin vielä ruoanlaittoon, Timperi kertoo.
Kuivakaapissa ruoka vanhenee usein huomaamatta. Mitä sitten pitäisi tehdä, jos huomaa, että kuivaruoat ovat menneet vanhaksi? Ei välttämättä mitään, vakuuttaa Timperi. Kuivatuotteille kun harvoin tapahtuu mitään kovin radikaalia, vaikka parasta ennen -päiväyksestä olisi jo muutama kuukausi. Esimerkiksi jauhot voivat vanhentuessaan paakkuuntua tai mausteiden maku heikentyä, mutta niitä voi silti edelleen käyttää.
Perkuujätteistä lisähaastetta ruokahävikin taklaamiseen
Kaipaatko vielä lisää haastetta hävikin vähentämiseen? Käännä siinä tapauksessa katseesi perkuujätteisiin, kuoriin ja liemiin. Timperi kehottaa opettelemaan kalan fileoinnin, sillä kokonaisen kalan kilohinta on valmiita fileitä halvempi. Jos fileointi ei onnistu aivan täydellisesti, voi ylijääneistä osista tehdä kalapullia tai -pihvejä. Kalan pää- ja ruoto-osista puolestaan voi keittää yhdessä mausteiden kanssa kalaliemen, jota käytetään usein keitoissa ja kastikkeissa. Kalaliemi säilyy hyvin myös pakastettuna.
Kaikkia vihanneksia ei tarvitse kuoria. Esimerkiksi porkkanoille riittää usein huolellinen pesu ja kevyt raaputus veitsellä. Perunankuoret puolestaan ovat herkkua uunissa paistettuna: kuori hieman normaalia paksummin, paista kuoria hetki uunissa voin tai öljyn kanssa, raasta päälle juustoa ja paista vielä hetki.
Raaka-aineiden lisäksi biojätteeseen päätyy myös valmiita ruokia ja etenkin lisukkeita. Timperi opastaa ketjuttamaan syömistään, eli miettimään, mitä esimerkiksi edellisen päivän lisukkeista voi seuraavana päivänä valmistaa.
– Keitetyt perunat sopivat hyvin keittoihin, salaattiin tai munakkaaseen. Riisin puolestaan voi paistaa tai hyödyntää jälkiruokaan ja makaroneista kypsyttää uunissa herkullisen vuoan yhdessä broilerin ja juuston kanssa, Timperi kertoo.
Biojäte jatkojalostetaan Mustankorkealla Jyväskylässä
Vaikka hävikkiruokaa valmistamalla on mahdollista säästää, ei täysin tyhjää bioroskista tarvitse silti tavoitella. Jos ruokahävikkiä syntyy, on tärkeää muistaa lajitella oikein. Biojätteestä valmistetaan Jyväskylässä biokaasua ja multaa – ja hävikki käytetään hyödyksi.
13 vinkkiä: näin säästät ruokakaupassa
- Suunnittele viikon tai kahden ruokalista ja ostoslista sen mukaan.
- Seuraa bioroskistasi ja opi virheistä. Pitämällä silmällä biojätettäsi tiedät parhaiten, mitä hävikiksi päätyy.
- Syö sesongin mukaan.
- Valmista enemmän ruokaa kerralla. Pidä tarvittaessa kerran viikossa hävikkiruokapäivä, jolloin syöt edellisiltä päiviltä tai pakastimeen jäänyttä ruokaa.
- Suuri pakkaus ei välttämättä ole pientä edullisempi kilohinnaltaan. Osta siis vain tarpeeseen.
- Pakasta osa tuoretuotteista. Esimerkiksi osa leivästä kannattaa pakastaa heti kaupasta tullessa.
- Tarkista ostoksia tehdessä viimeinen myyntipäivä tai parasta ennen -päiväys. Laita tuotteet tarvittaessa pakastimeen tai järjestele jääkaappiin siten, että tuoreimmat ovat taaimpana.
- Hyödynnä alennukset ja punalaputetut tuotteet. Mieti kuitenkin tarkkaan, onko punalapputuotteiden perässä järkeä lähteä erikseen ostoksille.
- Huolehdi oikeanlaisesta kuljetuksesta, kylmäketjun säilymisestä ja säilytyksestä. Siirrä esimerkiksi kananmunat pois jääkaapin ovesta. Myös hedelmien säilytykseen kannattaa kiinnittää huomiota, sillä etyleeniä erittävät hedelmät, kuten omena, nopeuttavat muiden hedelmien pilaantumista.
- Pidä jääkaappi ja kuivatavarakaappi siistinä ja poista vanhentuneet tuotteet esimerkiksi kerran viikossa ennen kauppaan menoa. Näin et osta turhaan sellaista, mitä kaapissa jo on, eikä ruoka pääse unohtumaan kaapin perälle.
- Opettele keittämään oikea määrä lisukkeita. Sopiva määrä syöjää kohti on esimerkiksi 70 grammaa keittämätöntä pastaa tai 50 grammaa keittämätöntä riisiä.
- Hyödynnä ylikypsät hedelmät ja mehutilkat smoothieen.
- Pakasta kastikkeiden ja maustetahnojen tähteet pienissä pusseissa tai jääpalamuoteissa.
+ Bonusvinkki jouluun: Suunnittele joulun ruoat järjellä. Moni ostaa jouluksi ruokaa moninkertaisen määrän todelliseen tarpeeseen nähden. Kysy joulupöytään kokoontuvilta, mitä he todella tahtovat syödä. Jos kukaan ei syö lanttulaatikkoa tai rosollia, on niitä turha kokata pelkän perinteen vuoksi. Joulun jälkeen voit hyödyntää laatikot rieskoihin ja leipiin sekä kinkun hernekeittoon tai pitsaan.
