Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Kulku-lehdessä vuonna 2021 ja päivitetty vuonna 2024.

Muovipakkausten erilliskeräys aloitettiin Suomessa jo vuonna 2016. Muovi on ihanteellinen materiaali kierrätyksen näkökulmasta, sillä parhaillaan sen voi kierrättää jopa kymmenen kertaa ennen kuin se päätyy energiantuotantoon. Muovilla on lisäksi hyvä energiasisältö, minkä vuoksi kierrätykseen kelpaamaton muovi kannattaa kierrätyksen sijaan hyödyntää mieluummin energiaksi sekajätteenä. Myös elintarviketeollisuus tarvitsee muovia. Ilman sitä ruuat pilaantuisivat ja vastaavasti biojätteen määrä kasvaisi.

Muovipakkauksia kerätään kotitalouksista joko suoraan kiinteistökeräyksenä tai Rinki-ekopisteiden kautta. Niistä ne matkaavat Fortumin Riihimäen muovinjalostamoon, missä ne esilajitellaan koneellisesti eri muovilajeihin. Tämän vuoksi on tärkeää, että eri muovipakkauksia ei laiteta sisäkkäin muovipakkausten keräykseen.

– Lajittelun jälkeen muovit menevät pesu- ja murskausprosessiin, minkä jälkeen niistä tehdään uutta raaka-ainetta, muovigranulaattia. Kuluttajat löytävät uusiomuovia saksista, tiskiharjoista, kukkaruukuista, pesunainepakkauksista ja muista vastaavista tuotteista, kertoo Sumi Oy:n toimitusjohtaja Mika Surakka.

Värierot voivat ihmetyttää kuluttajaa

Uusiomuovin käytössä on haasteita. Elintarvikepakkauksia ei voida hygieniasyistä tehdä uusiomuovista ja muissa tuotteissa uusiomuovista voi tulla ns. värieroja.

Pantittomista muovipakkauksista kerätään 44 %

Kaikista markkinoille saatetuista pantittomista muovipakkauksista kerätään noin 44 prosenttia. Kerätystä määrästä yli 60 prosenttia saadaan kierrätettyä ja lähes 20 prosenttia on epäpuhtauksia eli muita materiaaleja kuin muovipakkauksia, jotka hyödynnetään energiana kaukolämmityksessä ja sähköntuotannossa. Hyödyntämättömässä määrässä on epäpuhtauksia, kuten vaippoja, rakennusjätettä ja elektroniikkajätettä tai muuta kierrätykseen sopimatonta. Tärkeää olisikin, että lajitteluohjeita noudatetaan, ja että keräykseen päätyisi yhä enemmän muovipakkauksia.

– Suomeen on suunnitteilla uusi muovipakkausten lajittelulaitos, jonka ansiosta kotimainen lajittelukapasiteetti tuplaantuu. Tällä hetkellä muovipakkausten kokonaismäärä on Suomessa vuosittain 115 000 tonnia, josta kuluttajapakkauksia kerätään noin 34 000 tonnia ja yrityspakkauksia noin 20 000 tonnia, Surakka kertoo.

Tavoitteena kierrättää puolet muoveista

EU:n tavoite on, että vuonna 2025 markkinoille saatetusta muovipakkausjätteestä puolet kierrätetään.

– Muovin lajittelulaitosten teknologia on vielä nuorta ja se kehittyy koko ajan. Kerätystä muovista menee aina osa polttoon, sillä mukana on epäpuhtauksia tai muovilajeja, joita ei pystytä tunnistamaan. Välillä myös pakkaukset kietoutuvat toisiinsa ja tietyille muovilajeille ei ole olemassa kierrätystä tai volyymit ovat liian pieniä, Surakka kertoo.

Koska lajittelukapasiteettia ei ole Suomessa vielä riittävästi, menee osa erilliskerätystä pakkausmuovista ulkomaille. Sumi Oy:n vastuulla olevista muovipakkauksista kaikki lajitellaan kuitenkin Suomessa.

– Tavoitteemme on luonnollisesti, että muovista pystytään suurin osa käsittelemään Suomessa. Ulkomaille vietäessä kasvavat kuljetuskustannukset sekä myös lupaprosessit ovat raskaita ja hankalia. Myös logistiikan ympäristövaikutukset ovat aina suuremmat viennissä.

Suosi kaupassa uusiomuovista tehtyjä tuotteita

Muovinkierrätyksen ympäristöhyödyt toteutuvat, jos kierrätysmuovilla pystytään korvaamaan neitseellistä muoviraaka-ainetta. Keskeistä on, että uusiomuovin käytölle on kysyntää.

– Ideaalitilanteessa uusiomuoville tulisi olla kysyntää markkinoiden kautta. Jos teknisellä kehityksellä uusiomuovin laatu paranee ja kustannukset pysyvät kohtuullisina, käytettäisiin uusiomuovia enemmän, Surakka toteaa.

Hän peräänkuuluttaa myös maalaisjärkeä. Jokaisella kansalaisella pitäisi olla tasa-arvoinen asema ja mahdollisuus kierrättää, mutta onko järkevää kerätä haja-asutusalueelta muutama kilo muovia ja kuljettaa se kierrätettäväksi? Kummassa on pienempi hiilijalanjälki?

”Kuluttajat ovat yhä valveutuneempia ja tietoisuus lisää uusiomuovin käyttöä. Jos kaupassa on samanlainen ja samanhintainen tuote, on ympäristöystävällisen kierrätystuotteen valinta helppoa.”

Mika Surakka, toimitusjohtaja, Sumi Oy

Muovin lajitteluinnostus kasvaa

• Mustankorkean toimialueella kerättiin vuonna 2023 yhteensä noin 1 000 tonnia muovipakkauksia, kun vuonna 2020 määrä oli noin 560 tonnia. Tuolloin muovia kerättiin vain Rinki-pisteiltä ja kokeilussa mukana olleilta noin 200 rivi- ja kerrostalolta. Vuonna 2023 keräyksessä oli mukana Rinki-pisteiden lisäksi lähes kaikki vähintään viiden huoneiston rivi- ja kerrostalot. Keräyksen ulottaminen edellä mainittuihin kiinteistöihin on kaksinkertaistanut kerättyjen muovipakkausten määrän, mutta parin viime vuoden aikana keräysmäärä ei ole enää kasvanut.
• Mustankorkea kerää vuosittain kotitalouksien sekajätettä noin 19 000 tonnia, josta noin 16 prosenttia on muovipakkauksia. Sekajätetutkimuksessa vuonna 2023 muovipakkausten lajittelu parantui etenkin haja-asutusalueilla. Tuolloin sekajätepussista muovipakkauksia oli noin 15 %, kun vuonna 2021 niitä oli vielä hieman reilu 20 %. Lue lisää sekajätetutkimuksesta.