Nykyään, kun asukas kertoo lähtevänsä kaatopaikalle, hän tarkoittaa, että hän lähtee peräkärry perässä Mustankorkean lajittelupihalle tai Laukaan pienjäteasemalle, ja lajittelee roskansa itse eri jätelavoille. Enää jätteitä ei kipata yhteen ja samaan paikkaan ja haudata kaatopaikan penkkaan, kuten vielä muutama kymmenen vuotta sitten.

”Edelleen elävät ajatukset kaatopaikoista ovat pitkälti 1980-luvulta vanhoja mielikuvia. Vuosikymmeniä sitten kaatopaikka oli jätteiden valtakunta, jossa kaikki jäte murskattiin ja jyrättiin kasaan ilman lajittelua. Talven tullen jätteet tuikattiin tuleen, jotta oli jälleen tilaa ottaa vastaan uutta roskaa. Jyväskylän kaupungin laitamilla tummat häkäpilvet nousivat kaatopaikkojen ylle, kun öljyä poltettiin altaissa. Toisaalta roskan seasta saattoi löytää arkipäivän timantteja. Kaatopaikka tarjosi myös elinkeinon keräilijöille, jotka möivät jätteiden seasta löytämiään tavaroita.”

Mustankorkean historiikki

– Mustankorkean lajittelupihalta loppusijoitukseen eli sinne ”kaatopaikan penkkaan” menevät nykyisin vain asbesti, tuhka ja mineraalivilla ja tasolasi. Esimerkiksi lajittelupihalle asukkailta tuleva mineraalivilla loppusijoitetaan Mustankorkealla. Jokaiselle jätelajille on loppusijoitusalueella oma paikkansa, kertoo Mustankorkean yksikön päällikkö Jorma Palmu.

Kaikki muut jätelajit jatkavat matkaansa jätelavoilta kukin omaan kierrätys- ja käsittelypaikkaansa sekä jatkokäyttöön. Esimerkiksi muovipakkaukset jatkavat matkaansa Fortumin jalostamoon Riihimäelle ja sekajäte Tammervoiman hyötyvoimalaitokselle. Mustankorkealla jätteistä käsitellään ja hyödynnetään ainoastaan biojäte, jota kerätään asukkailta sekä kaupoilta. Biojätteestä valmistetaan biokaasua ja multaa.

Mustankorkean vanha kaatopaikka

Mustankorkealla vanha kaatopaikka sijaitsee vaaka-aseman oikealla puolella. Siellä ovat asukkailta vuosia ja vuosikymmeniä sitten tuodut sekajätepussit, jotka aiemmin kipattiin kaatopaikalla samaan kasaan. Ne sisälsivät myös orgaanista eli maatuvaa jätettä, kuten ruokaa ja puuta. Orgaanisen jätteen sijoittaminen kaatopaikoille kiellettiin vuonna 2016.

­– Orgaaniset jätteet muodostavat metaania loppusijoitusalueen hapettomissa olosuhteissa. Metaani on yksi haitallisista kasvihuonekaasuista. Nykyisen loppusijoitusalueen metaani imetään seitsemän kaasunkeräyskaivon avulla vaaka-aseman vieressä olevalle kaatopaikkakaasun pumppaamolle. Siellä metaani poltetaan soihdussa, jolloin se vapautuu ilmaan hiilidioksidina, mikä on huomattavasti metaania vaarattomampaa, Palmu kertoo.

Aiemmin kaatopaikkakaasu hyödynnettiin Jyväskylässä omakotitalojen lämmittämisessä, mutta nyt selvitetään sen käyttöä Mustankorkean biokaasulaitoksen lämmöntuotannossa. Tavoitteena on, että hyödyntäminen alkaisi vuoden 2024 aikana.

Nykyinen loppusijoitusalue

Mustankorkean nykyinen loppusijoitusalue sijaitsee Soidenlammen ja Mäyrämäen asuinalueen läheisyydessä.

– Nykyinen loppusijoitusalue on kooltaan yhteensä noin viisi hehtaaria. Kesällä 2023 alueesta suljettiin noin 0,7 hehtaarin alue, Palmu kertoo.

Loppusijoitusalueelle ei mene kotien jäteastioista kerätystä jätteistä yhtään mitään, sillä kaikelle kodeista tulevalle jätteelle on olemassa nykyään kierrätystapa. Jyväskylästä, Laukaasta, Muuramesta ja Toivakasta asukkailta kerätty sekajäte, biojäte, muovi-, kartonki– ja lasipakkaukset, metalli sekä paperi tuodaan Mustankorkealle.

– Mustankorkean toimialueella asukkaiden jäte hyödynnetään nykyään lähes 99-prosenttisesti. Se tarkoittaa, että lähes kaikki jäte hyödynnetään materiaalina tai poltetaan energiaksi. Tuo yksi prosentti on asukkailta lajittelupihalle tulevaa jätettä eli juurikin sitä asbestia, tuhkaa, mineraalivillaa ja tasolasia, jotka loppusijoitetaan Mustankorkealla, Palmu kertaa.

Jos lukuun otetaan mukaan myös yrityspuolen jätteet, on hyötykäyttöaste noin 92 prosenttia. Luku laskee sen takia, että yritysasiakkailta tulee enemmän loppusijoitettavaa jätettä, kuten asbestia.

Loppusijoitettavan jätteen määrä vähenee koko ajan

Mustankorkean nykyisen loppusijoitusalueen arvellaan riittävän vähintään kymmenen, ehkä jopa useampi kymmenen vuotta. Kierrätys ja kiertotalous kehittyvät koko ajan, mikä pienentää loppusijoitettavan jätteen määrää.

– Nykyään esimerkiksi lajittelupihalta tuleva Gyproc menee jo jatkokäsittelyyn. Vielä vuonna 2023 asukkailta tuleva kipsijäte loppusijoitettiin, Palmu kertoo.

Gyproc-kipsilevyt valmistetaan kipsistä, kartongista ja vedestä sekä pienestä määrästä lisäaineita. Vanhoja kipsilevyjä voidaan nykyisin hyödyntää uusien kipsilevyjen materiaalina sekä uusiosideainemateriaalina.

Loppusijoitusalueen sulkeminen?

Kun loppusijoitusalue on täynnä, se suljetaan hallitusti. Kesällä 2023 Mustankorkean nykyisestä loppusijoitusalueesta suljettiin osa. Mitä se tarkoittaa? Kerromme siitä seuraavassa blogissamme.