Loppusijoittamisesta jätteiden hyödyntämiseen

Mustankorkean 25-vuotisen historian aikana jätteiden käsittely on mullistunut. Loppusijoittamisesta on siirrytty jätteiden hyödyntämiseen – vuonna 2003 jätteen hyötykäyttöaste oli vain 44 %, kun nykyään samainen luku kotitalousjätteen osalta on noin 98 %.

Jyväskylän seudulla oltiin jo 90-luvulla aikaansa edellä, mitä tulee jätteiden käsittelyyn. Biojätteen lajitteluvelvoite astui voimaan vuonna 1996, mikä teki biojätteen erilliskeräyksestä pakollista kaikille Jyväskylässä. Muualla Suomessa tämä kehitys on yhä käynnissä.

Jyväskylä aloitti edelläkävijän elkein ensimmäisten joukossa biojätteen keräyksen, ja kompostointilaitos aloitti toimintansa yhtiön perustamisvuonna 1998. Jyväskylän onnistuneen keräilyjärjestelmän ja kierrätykseen kannustamisen ansiosta kaatopaikalle, eli loppusijoitukseen, menevän jätteen määrä väheni huomattavasti. Lajittelun lisääntymisen myötä laitosta päästiinkin laajentamaan jo muutamaa vuotta myöhemmin, vuonna 2002.

Myös 2010-luku oli vinhaa kehitystä. Vuosikymmenen alussa Mustankorkea solmi yhteistyösopimuksen Kekkilän kanssa ja alkoi myydä kompostilannoitettua multaa Kekkilän tuotemerkillä. Myöhemmin multaa ja muita tuotteita (kuten kuorikatetta ja kiviainesta) alettiin myydä Mustankorkean Omapiha-tuotemerkin alla. Vuosikymmenen toisella puoliskolla katseet suunnattiin biokaasun tuotantoon ja Jyväskylän oma biokaasulaitos näki päivänvalon 2017. 

Polttoainetta oman kylän biojätteestä

Tänä päivänä Mustankorkean paikallisella ja puhtaalla biokaasulla huristelee jo lähes tuhat autoa. Biokaasun juuret juontavat vuosien taakse, aina vuoteen 2003, jolloin Mustankorkealla aloitettiin kaatopaikkakaasun talteenotto ja rakennettiin ensimmäiset kaasunkeräysjärjestelmät. Kaatopaikkakaasun talteenotto vähentää ympäristöön purkaantuvia metaanipäästöjä, ja kaasua voitiinkin ohjata aina vuoteen 2022 asti kaukolämmöntuotantoon ALVA:lle.

10 vuotta myöhemmin, vuonna 2013 Mustankorkealla ryhdyttiin tutkimaan mahdollisuutta jalostaa biojätettä entistä pidemmälle. Kompostointilaitos oli jäämässä pieneksi ja vaihtoehtona oli laajentaa kompostointilaitosta tai ryhtyä johonkin täysin uuteen – rakentaa oma biokaasulaitos. 

Biokaasulaitoksia oli rakennettu muutamia ympäri Suomen ja myös Jyväskylän kaupunki suhtautui myötämielisesti laitoksen rakentamiseen. Mustankorkealla biokaasun tuotanto nähtiin järkivalintana – biojätteestä syntyvä energia saataisiin talteen ja hyötykäyttöön ympäristöystävällisenä polttoaineena. Samalla investointipäätökseen liittyi luonnollisesti myös paljon epävarmuutta – riittäisikö liikennebiokaasulle kysyntää? Saataisiinko keskisuomalaiset kiinnostumaan kaasuautoilusta? 

Biokaasun aikakausi ja bioekosysteemi

Biokaasulaitoksen suunnittelu aloitettiin vuonna 2015 ja kuokka lyötiin maahan keväällä 2016. Jo seuraavana vuonna vietettiin biokaasulaitoksen avajaisia ja tankattiin paikallista biokaasua ensimmäistä kertaa. 

Biokaasu otettiin kaupungissa lämmöllä vastaan. Vuosien varrella tuotantoa on onnistuttu kasvattamaan paitsi kerätyn biojätteen määrää lisäämällä, myös laitoksen toimintaa optimoimalla ja tehostamalla. Laitoksen avajaisvuonna biokaasua myytiin 47 030 kiloa. Viidessä vuodessa myynti on kasvanut yli 800 000 kiloon vuodessa. Kuluvana vuonna kaasun tuotanto kasvaa arviolta vielä 10-15 %, mikä on tietenkin hyvä uutinen Keski-Suomen kaasuautoilijoille.

Ennen laitoksen rakentamispäätöstä Mustankorkean toiminta-alueella oli rekisteröity vain muutamia kymmeniä kaasuautoja – nykyään kaasuautoilijoita on lähes tuhat. Asukaslukuun suhteutettuna Jyväskylästä löytyykin selkeä kaasuautojen keskittymä, mistä Mustankorkealla ollaan ylpeitä. Laitoksen rakentaminen oli iso askel, mutta riskin ottaminen todella kannatti. 

Vuosien varrella Mustankorkean merkittävä työ on huomattu paitsi Jyväskylässä, myös valtakunnallisesti. Vuonna 2019 Jyväskylä valittiin Suomen ensimmäisenä vuoden kiertotalouskunnaksi, ja tätä saavutusta Mustankorkea on ollut osaltaan luomassa rakentamalla nykyisen bioekosysteemin. Mustankorkea ei ole enää pelkästään perinteinen jätekeskus, vaan kyseessä on kokonainen bioekosysteemi, johon kuuluvat jätehuollon kokonaispalvelut, multatuotteet ja paikallinen oman kylän biokaasu. 

Kiitokset menneestä ja katse tulevaisuudessa

Mustankorkean 25-vuotiselle taipaleelle on mahtunut myös haasteita ja vastoinkäymisiä. Kaupunkilaisten suhtautuminen on kuitenkin ollut läpi vuosien positiivista ja kannustavaa, mistä Mustankorkealla ollaan kiitollisia. Biokaasulaitoksen osalta toimintaa on saatu viimeisen vuoden aikana vakiinnutettua ja tulevaisuus näyttää entistä paremmalta. Tavoitteena on jatkossakin helpottaa alueen asukkaiden eloa ja asiointia jätehuollon osalta sekä lisätä palveluita ja tietoisuutta aiheeseen liittyen. 

– Juhlavuoden kunniaksi haluan lähettää kiitokset myös asiakkaillemme ja kaikille, jotka lajittelevat jätteensä asianmukaisesti. Se on kaikkien yhteinen etu – paitsi että jätehuollon kustannukset pysyvät kurissa, myös luonto kiittää. Vielä kuitenkin noin 20 % biojätteestä päätyy sekajätteen sekaan, joten parannettavaakin riittää. Siihen haluankin kaikkia kannustaa, summaa Mustankorkean toimitusjohtaja Esko Martikainen.

Jätealan kehitys ei varmasti pysähdy tulevaisuudessakaan. Lainsäädäntö tulee vaikuttamaan paljon mm. kuntayhtiöiden rooliin ja vastuuseen jätehuollossa. Esimerkiksi tekstiilijätteen kierrätysvaatimus on astunut voimaan ja siihen tulee löytää ratkaisut yhteistyössä jätteen tuottajien kanssa. 

Haluatko lukea lisää Mustankorkean historiasta? Keräsimme juhlavuoden kunniaksi yksiin kansiin tarinan siitä, miten alueen matka on lähtenyt käyntiin kaatopaikasta, jossa jätteitä hävitettiin polttamalla avoimissa kasoissa, kehittyen aina tänä päivänä palvelevaksi moderniksi kiertotalouskeskukseksi. Lue lisää: https://juhlavuosi.mustankorkea.fi/