Jätevedenpuhdistamolla on valmistunut biokaasua 38 vuoden ajan
Vaikka biokaasusta on puhuttu enemmän vasta viimeisten kymmenen vuoden aikana, se ei suinkaan ole niin uusi juttu. Nenäinniemen jätevedenpuhdistamo on käyttänyt biokaasua lämmön ja sähkön tuotantoon jo 1980-luvulta lähtien.
Nenäinniemen jätevedenpuhdistamo toimii puhtaamman ympäristön puolesta
Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n Nenäinniemen jätevedenpuhdistamo aloitti toimintansa vuonna 1973, ja tämän myötä aloitettiin jätevesien käsittely Jyväskylässä. Vuotta myöhemmin valmistui myös Korpilahden puhdistamo, ja nykyään näillä kahdella laitoksella käsitellään noin 165 000 asukkaan jätevedet päivittäin.
Jätevesistä huolehtiminen on jo itsessään tärkeää ympäristölle, mutta lisäksi Jyväskylän Seudun Puhdistamolla panostetaan ympäristöhyötyihin käsittelyprosessien energiatehokkuuden näkökulmasta. Yksi tällainen osa-alue on prosessissa syntyvän lietteen käsittely: jo vuodesta 1987 lähtien Nenäinniemen puhdistamolla on tuotettu lietteestä biokaasua, joka hyödynnetään järkevästi energiana puhdistamon tarpeisiin.
“Käytämme oman biokaasulaitoksen biokaasua laitoksen lämmitykseen ja sähköenergian tuotantoon. Näin saamme tuotettua 100 % puhdistamon tarvitsemasta lämmöstä ja 40 % sähköstä”, kertoo Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n toimitusjohtaja Petri Tuominen.
“Alkuperäinen ajatus biokaasulaitoksen käyttöönotossa oli se, että sen avulla lietettä pystytään stabiloimaan ja lietteen volyymi pienenee, kun osa orgaanisesta aineesta muuttuu biokaasuksi. Biokaasua syntyy siis sivutuotteena, positiivisena lisänä“, Tuominen tarkentaa.
Lopputuloksena puhdasta vettä, biokaasua, multaa ja hiekkaa
Jätevedenpuhdistamon tehokas ja monivaiheinen prosessi perustuu mekaaniseen, kemialliseen ja biologiseen käsittelyyn. Prosessin eri vaiheissa jätevedestä erotetaan lietettä, joka sisältää suuren osan vedestä poistettavaksi halutuista epäpuhtauksista. Puhdistettu vesi puolestaan ohjataan takaisin Päijänteeseen.
Jätevedestä erotettu liete tiivistetään ja sen jälkeen mädätetään biokaasulaitoksen bioreaktoreissa. Näin osa lietteestä hajoaa biokaasuksi.
Jäljelle jääväkin materiaali käytetään hyödyksi: mädätetty liete kuivataan lingoilla, ja se päätyy Mustankorkean jätekeskukselle kompostoitavaksi. Lopulta kompostoidusta lietteestä syntyy multatuotteita viherrakentamiseen.
Myös karkeampi hiekka, joka erotetaan jätevedestä heti alkuun mekaanisesti, pestään, kuivataan ja kuljetetaan Mustankorkealle.
Johdonmukaista kehitystä
Vuosien mittaan puhdistamon prosesseja on kehitetty hyvinkin paljon. Vuosina 2021–2023 lietteenkäsittelyprosessi uudistettiin kokonaisuudessaan ympäristöministeriön tuella, parantaen lietteenkäsittelyn ja biokaasulaitoksen energiatehokkuutta.
Mädätysprosessi on ollut puhdistamon suurin yksittäinen lämpöenergian käyttäjä. Hankkeessa biokaasulaitoksen energiatehokkuutta tehostettiin siirtymällä kolmen bioreaktorin sijasta yhden bioreaktorin käyttöön, jolloin mädättämöiden lämmitykseen tarvittava energiamäärä vähentyi noin kolmasosaan entisestä.
Muutos vaati raakalietteen sakeuttamisen lähes kolme kertaa pienempään tilavuuteen kuin aiemmin. Tähän päästiin uudenlaisella linkosakeutuksella.
“Tällä hetkellä voi sanoa, että olemme varsin nykyaikainen laitos: prosessimme on tehokas ja käsittelytulokset ovat hyviä. Aiemmilla muutoksilla olemme myös saaneet leikattua merkittävästi vesistöön päätyvää fosforikuormaa.”
Petri Tuominen, Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n toimitusjohtaja
Biokaasun tulevaisuus mietityttää
Kuten monessa muussakin käyttökohteessa, biokaasun tulevaisuuteen puhdistamolla liittyy tällä hetkellä epävarmuutta.
“On jo nähtävissä, että biokaasun käyttö henkilöautoliikenteessä tulee vähenemään, kun autonvalmistajat eivät enää tuota uusia biokaasuautoja. Sitä vastoin raskaassa liikenteessä näyttää olevan kiinnostusta nesteytetyn biometaanin käyttöön. Toisaalta biokaasun valmistuskapasiteettiakaan ei voi määrättömästi lisätä. Tulevaisuus riippuu myös siitä, miten muu energiatalous edistyy ja miten esimerkiksi vetytalous vaikuttaa”, Tuominen puntaroi ja jatkaa:
“Mietimme parhaillaan itsekin, miten jatkamme omalta osaltamme. Biokaasun jalostuksen elinkaari alkaa olla loppupäässä ja jos haluamme jatkaa sähkön tuottamista, se vaatii kohtuullisen arvokkaita investointeja. Meidän on pohdittava erilaisia vaihtoehtoja.”
