Kati Hepokorpi on hyötykeräyspisteiden hoitaja, joka kiertää Laukaassa ja Lievestuoreella hyötykeräyspisteitä siistimässä sekä auttaa ja neuvoo ihmisiä Laukaan pienjäteasemalla.

– Kerran löysin hyötykeräyspisteen kartongin keräyksestä 120 kiloa pakastimesta otettua jäistä lihaa. Oli onni, että se ei ollut ehtinyt vielä sulaa, muuten haju olisi ollut karmiva, muistelee Hepokorpi.

Hepokorpi on työskennellyt Mustankorkealla vuodesta 2016 lähtien. CNC-koneistajan, yhdistelmäkuljettajan ja ympäristöinsinöörin (amk) koulutuksen saanut Hepokorpi on nähnyt työvuosien varrella monenlaista.

– Hyötykeräyspisteiltä on löytynyt jopa 250 litraisia säkkejä täynnä käytettyjä vauvanvaippoja. Myös lahnoja löysin kerran piilotettuna kartonkiastiaan ja olipa joku hylännyt käytetyt seksilelunsakin jäteastian taakse.

Kartongin litistäminen säästäisi euroja

Hepokorpi kiertää Mustankorkean ylläpitämiä hyötykeräyspisteitä kolmena päivänä viikossa. Yhteensä hoidettavia pisteitä on 30 Laukaassa ja 15 Lievestuoreella. Vastaavasti hänen työkaverinsa Pekka Janatuinen kiertää viitenä päivänä sata pistettä Jyväskylän, Muuramen ja Korpilahden alueilla. Toivakassa pisteitä hoitaa yhteistyökumppani.

– Huono lajittelu lisää kustannuksia, jotka loppupeleissä maksamme me kaikki asukkaat ja kuntalaiset. Esimerkiksi paremmalla pahvien litistämisellä voitaisiin tyhjennysvälejä pidentää, mikä taas maksaisi vähemmän niin asukkaille kuin jäteyhtiöille sekä säästäisi luontoa. Myös metallitölkit voisi litistää, etteivät ne vie tilaa tai pyöri katoksen lattioilla. Kaikki irtojäte, mitä jäteautonkuljettaja joutuu käsin keräämään pisteillä, maksaa lisää rahaa, Hepokorpi summaa.

Sekajätteen määrä hyötykeräyspisteillä lisääntyy aina kesäisin. Hepokorpi osaa nimetä pahimmat pisteet, joita kierroksella ei saa jättää väliin. Muuten sinne kuulumattoman jätteen määrä on tuplat seuraavalla viikolla.

­- Suomi on lajittelussa vielä jälkijunassa. Monelle raha on ainoa kannuste, mikä toimisi. Jos saisin itse vaikuttaa asioihin, tekisin lajittelusta enemmän pantillista, samoin kuin pullonpalautuksessa. Lisäksi jätteiden käsittelyprosesseista voitaisiin kertoa enemmän ja avata asukkaille jokaisen vaiheen ongelmia jäteyhtiön ja kunnan näkökulmasta.

Sekajätettä kerätty jopa 200 kiloa

Hyötykeräyspisteiden kierros päättyy Mustankorkean jätekeskukselle, jossa vaaka näyttää auton painoon tulleen 80 kiloa lisää. Karkeasti arvioiden se tarkoittaa tällä reissulla noin 40 kiloa vaarallista jätettä ja 40 kiloa sekajätettä.

– Eilisen pidemmän kierroksen saldo oli 200 kiloa sekajätettä sekä vaaralliset jätteet siihen päälle, Hepokorpi kertoo ja lähtee viemään jätteitä lajittelupihalle.

Hyötykeräyspisteiden sotkemisesta useiden tonnien lasku vuodessa

Hyötykeräyspisteille tuodaan paljon sekajätettä, joka ei sinne kuulu. Viime vuonna pelkästään Mustankorkean ylläpitämiin hyötykeräyspisteisiin tuotiin sinne kuulumatonta jätettä 82 000 kiloa. Sen käsittelystä aiheutui useiden tuhansien eurojen kustannus, minkä päälle voidaan lisätä vielä henkilö- ja ajoneuvokulut, kun pisteillä käydään siivoamassa.

– Ongelma on kaikkien kannalta ikävä. Ihmiset toivovat, että hyötykeräyspisteitä olisi enemmän. Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy vastaa suuresta osasta hyötyjätepisteitä, joita Mustankorkean pisteet täydentävät. Moni muu jätelaitos on poistanut omat täydennyspisteensä, koska niitä ei käytetä oikein ja niistä aiheutuu lisäkuluja, toteaa Mustankorkean toimitusjohtaja Esko Martikainen.

Mustankorkean hyötykeräyspisteitä ylläpidetään jätehuollon perusmaksulla. Se on huoneistokohtainen vuosimaksu, jolla katetaan kotitalouksille tarkoitettuja jätehuoltopalveluita.

– Kun hyötykeräyspisteille tuodaan sinne kuulumatonta sekajätettä, nostaa se pisteiden käyttökustannuksia ja pahimmillaan vaikuttaa asukkaiden perusmaksuun. Pisteiden oikea käyttö on meidän kaikkien etu.