Jäätyneet biojäteastiat ovat tämän talven riesana. Jäässä ovat etenkin syväkeräysastiat eli jäteastiat, joista suurin osa on piilossa maan alla. Niihin mahtuu huomattavasti enemmän jätteitä kuin tavallisiin pintajäteastioihin.

– Tänä talvena pakkaset alkoivat nopeasti ja kovina jo marraskuussa. Lisäksi tammikuun alussa oli vielä poikkeuksellisen kova -30 asteen pakkasviikko. Biojätteen syväkeräysastiat ovat tilavia, minkä vuoksi ne voidaan tyhjentää jopa kolmen viikon välein, eivätkä ne yleensä silloinkaan ole täynnä. Siksi ongelmat alkavat näkyä monessa taloyhtiössä tässä vaiheessa, kertoo Mustankorkean logistiikkapäällikkö Antti Anhava.

“Pohjatulppa” estää tyhjennyksen

Tavalliset pintajäteastiat tyhjennetään jäteastian päältä. Syväkeräysastiat taas tyhjennetään pohjan kautta, ja kun se on jäässä, jätteitä ei saada astiasta ulos.

– Kun biojätettä laitetaan syväkeräysastiaan, se painuu ja laajenee jäätyessään. Silloin se tekee syväkeräysastiaan tavallaan pohjatulpan, joka estää sen tyhjennyksen, Anhava kertoo ongelmasta.

Erityisesti ongelmia syntyy, jos biojäteastiaan laitetaan märkää biojätettä, kuten keittojämiä. Märkä neste valuu syväkeräysastian pohjalle ja jäätyy.

– Normaalisti syväkeräysastiat eivät jäädy, vaikka olisi pikkupakkanen. Astia on metrin, puolentoista syvyydessä ja maan sisällä on lämpimämpää kuin maan pinnalla. Kovalla pakkasella kylmä ilma pääsee yläpuolen rakenteista ja valuu alaspäin, kertoo Mustankorkean toimitusjohtaja Esko Martikainen.

Vuokrattavat pinta-astiat ratkaisuna

Jotta syväkeräysastiat sulavat, vaaditaan pidempi lämmin jakso, jolloin lämpötila on plussalla. Jotta kevääseen asti ei tarvitse odottaa, kehoitetaan taloyhtiöitä vuokraamaan kuljetuskumppaneilta tai ostamaan rautakaupasta biojätteelle pintajäteastioita.

“Pintajäteastiat ovat varmasti toimivin ja nopein ratkaisu. Syväkeräysastian sulattaminen saattaa maksaa tonninkin, kun pintajäteastia maksaa reilu viisi kymppiä. Vaikka mukaan laskee pintajäteastian tyhjennyksetkin, niin tulee se silti halvemmaksi kuin syväkeräysastian sulattaminen.”

Antti Anhava, logistiikkapäällikkö

Osa taloyhtiöistä onkin jo hankkinut pihalle pintajäteastioita.

– Jos biojätteen syväkeräysastia on jäässä, eikä pintajäteastioita ole vielä hankittu, voi biojätepussin poikkeuksellisesti laittaa sekajätteeseen. Se ei tietenkään kierrätyksen kannalta ole tavallisesti suositeltavaa, mutta silti se on parempi vaihtoehto kuin jättää biojätepussi täyden jäteastian päälle tai maahan. Taivasalla biojätepussit houkuttelevat rottia ja lintuja, Martikainen kertoo.

Sekajätteessä biojäte matkaa Tampereelle poltettavaksi.

Biojätteen oikea lajittelu ja pakkaaminen tärkeää

Kotona sisällä biojäte kannattaa pakata pieneen biohajoavaan pussiin. Pussia ei kannata täyttää äärimmilleen, jotta sen pystyy sulkemaan solmimalla tiiviisti.

– Biojätteeseen saa laittaa myös paperia ja lautasliinoja, jotka myös sitovat itseensä biojätteen kosteutta. Myös kanamunakennosilppua voi käyttää kosteutta imemään. Tärkeää on, että biojätteeseen ei laiteta keittojämiä, sillä nesteet jäätyvät varmasti ulkona pakkasella, Anhava toteaa.

Hyvä keino on myös jäähdyttää biojätepussia ulkona muutaman minuutin ajan vaikkapa parvekkeella. Kun lämmmin biojäte jäähtyy ennen jäteastiaan laittamista, vähenee sen jäteastiaan jäätymisen riski huomattavasti. Pidemmäksi aikaa jätepussia ei tietenkään kannata ulos jättää, mutta jo muutaman minuutin jäähdytys riittää.

– Keitot kannattaa tietenkin lähtökohtaisesti syödä ja välttää muutenkin ruokahävikkiä. Jos keittoa jostain syystä jää jättteeksi, kannattaa siitä sihdata sattumat pois. Sattumat voi hävittää, kuten muunkin biojätteen, eli laittaa keittiössä biojätepussiin, jossa on pohjalla talouspaperia, sanomalehteä tai kanamunakennosilppua. Lopun keittoliemen voi kaataa vessanpönttöön mieluummin kuin keittiön lavuaariin, Anhava vinkkaa.

Biojäteastioiden ulkosäkkien kielto jatkuu

Mustankorkean toimialueella ei saa enää käyttää ulkona biojäteastioissa isoja säkkejä, sillä ne aiheuttavat paljon ongelmia ja kustannuksia biokaasulaitoksessa. Moni syyttääkin isojen ulkosäkkien poistoa biojäteastioiden jäätymiseen.

– Tämä talvi ei ole ensimmäinen talvi, kun ulkona olevissa jäteastioissa ei käytetä biosäkkejä. Niiden käyttö kiellettiin kokeiluna jo vuosi sitten talvella, eikä silloin ollut samanlaisia ongelmia. Sanoisin, että kovien pakkasten ja märän biojätteen yhdistelmä on se, mikä on aiheuttanut biojäteastioiden jäätymisen, Anhava toteaa.