Paras jäte on syntymätön ruokajäte – jätteen vähentämisen viikolla ehkäistään ruokahävikkiä
Vuosittain Euroopan alueella syntyy 58 miljoonaa tonnia ruokajätettä. Jokaista asukasta kohden se tarkoittaa 131 kiloa. Lisäksi kolmasosa tuotetuista ruuan raaka-aineista tai elintarvikkeista ei koskaan päädy lautasellemme. Vuosittaisella Euroopan jätteen vähentämisen viikolla 16.–24. marraskuuta muistutetaan ihmisiä ruokahävikin ehkäisemisestä. Mustankorkealla muistuttajana toimii Monsteri, joka ei halua syödä asukkaan ruokaa.
Mustankorkean toimialueella Jyväskylässä, Laukaassa, Muuramessa ja Toivakassa kerättiin viime vuonna 15 400 tonnia biojätettä asukkailta sekä kaupoilta.
– Jos Mustankorkean vuodessa asukkailta ja kaupoilta keräämällä biojätteellä täyttäisi Jyväskylän AaltoAlvarin 50 metrin altaan, täyttyisi allas noin 30 kertaa. Jos mukaan otetaan vain asukkailta kerättävä biojäte, täyttyisi sama allas noin 17 kertaa, kertoo Mustankorkean viestinnän asiantuntija Päivi Peltola.
Monsteri-kampanja kertoo biojätteen lajittelusta
Mustankorkealla biojätteen lajittelusta ja ruokahävikin ehkäisemisestä muistutetaan ihmisiä Monsteri-kampanjalla. Kampanja on suunnattu erityisesti lapsiperheille. Siinä kerrotaan, että biojäte täytyy lajitella omaan jäteastiaan, jotta Mustankorkean Monsteriin ei iske nälkäkiukku. Monsterilla kun on aina huutava nälkä, eikä se halua, että biojäte menee sekajätteeseen. Mustankorkean toimialueella sekajätteeseen päätyy yhä vajaa 21 prosenttia biojätettä.
– Jos biojäte päätyy väärään roskikseen, iskee Monsteriin nälkäkiukku. Monsterin herkkua ovat pilalle menneet ruuat, ruuantähteet sekä hedelmien ja vihannesten kuoret. Se ei kuitenkaan tykkää lasten tai aikuisten ruuasta, sillä se on tarkoitettu asukkaiden omaan mahaan, Peltola kertoo.
Kiitokseksi oikein lajitellusta biojätteestä Monsteri pöräyttää biokaasua ja muhii multaa.
Biojätteen määrä Mustankorkealla
8 400
tonnia asukkaiden biojätteitä = n. 17 x Jyväskylän AaltoAlvarin 50 metrin allas täytettynä
15 400
tonnia asukkaiden ja kaupan biojätteitä = n. 30 x Jyväskylän AaltoAlvarin 50 metrin allas täytettynä
EWWR-viikkoa vietetään 16. kertaa
Euroopan jätteen vähentämisen viikkoa vietetään 16.–24. marraskuuta. Euroopan jätteen vähentämisen viikko (EWWR) syntyi vuonna 2009 Life+ -projektina. Viikon teema on esillä 29 maassa ja kampanjatoimenpiteitä on lähes 15 000 eri puolilla Eurooppaa.
Ruokahävikin vähentäminen on yksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteista. Suomella ja muilla EU-mailla on vuonna 2019 asetettuna tavoitteenaan puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä.
Miten voin osallistua?
Suomessa EWWR-teemaviikkoa voi viettää mm. ottamalla osaa valtakunnalliseen viestintäkampanjaan. Esimerkiksi koulut, ravintolat tai jätehuoltotoimijat voivat järjestää alueellisia tapahtumia, joissa huomio kohdistetaan ruokajätemäärän vähentämiseen.
Suomessa valtakunnallisen viestintäkampanjan lisäksi kuntien jätelaitokset järjestävät viikon aikana jätteen synnyn ehkäisyneuvontaa. Myös oppilaitoksissa sekä kuntien ilmastotyössä viikon teemaa pidetään esillä.
Tiesitkö tämän?
- Ruokajätteellä tarkoitetaan kaikkea elintarvikeketjun eri vaiheissa hukattua ruokaa ja juomaa tai niiden raaka-aineita. Ruokajätettä ja hävikkiä syntyy elintarviketeollisuudessa, elintarvikkeiden logistiikassa ja vähittäiskaupassa, ravitsemispalvelussa ja kotitalouksissa.
- Suurin osa ruokahävikistä syntyy kotitalouksissa, ravitsemuspalveluissa tai vähittäiskaupassa.
- Kolmasosa tuotetuista ruoan raaka-aineista tai elintarvikkeista ei koskaan päädy lautasellemme. Ruokahävikin taustalla on sekä valtavat taloudelliset että ympäristövaikutukset. Ruokahävikin taloudelliset vaikutukset Euroopassa ovat vuosittain noin 132 miljardia euroa. Euroopassa vuosittain syntyneellä ruokajätteellä voisi ruokkia 200 miljoonaa ihmistä.
- Ruokajäte vaikuttaa myös kasvihuonekaasupäästöihin. Hävikin myötä haaskataan ruoan tuotannossa kulutettua viljelymaata, makean veden varastoja sekä lannoitteita.
- Euroopan jätteen vähentämisen viikolla eri puolilla Eurooppaa kannustetaan muuttamaan tapoja tuottaa, jaella ja kuluttaa ruokaa, jotta ruokahävikki pienenisi. Viikon aikana asukkaita, julkisia toimijoita, yksityisiä yrityksiä sekä oppilaitoksia haastetaan tarkastelemaan arvostavaa suhdettaan ruokaan. Kampanjan aikana jaetaan tietoa ja tarjoillaan ympäristöä ja rahaa säästäviä keinoja ruokajätteen vähentämiseksi.
