Ajankohtaista

Roska-Roope keräsi ralliviikonloppuna Jyväsjärvestä roskia – erilaisten muoviroskien lisäksi kerättiin nuuskapusseja sekä juomapulloja ja -tölkkejä

Jyväskylässä ensimmäistä kertaa ollut Roska-Roope keräsi Jyväsjärvestä roskia ralliviikonloppuna 4.–6. elokuuta. Eniten roskasaalista kertyi juomapulloista ja -tölkeistä sekä nuuskapusseista. Muovipulloja ja -tölkkejä kerättiin noin 35 kappaletta ja muuta roskaa puoli jätesäkillistä.

Roska-Roope ahkeroi ralliviikonloppuna Jyväsjärvellä kaksi päivää keräten veteen päätyneitä roskia. Eniten kyytiin kertyi erilaisten muoviroskien lisäksi käytettyjä nuuskapusseja sekä tölkkejä ja pulloja.

08.

elokuu

2022

08.08.

Päivi Peltola

viestinnän asiantuntija

Roska-Roope on Pidä Saaristo Siistinä ry:n vuonna 2019 käyttöön otettu pintaroskien keruualus, joka kerää aluksen roskia pintavedestä roskienkeruuhäkkiin. Siitä kuljettaja kerää roskat roskasäiliöihin jatkokuljetusta varten. Jyväskylässä Roska-Roopen keräämät roskat vastaanotti Mustankorkea. Alus poimii roskat noin 5–6 sentin syvyydeltä.

”MM-rallit tuovat Jyväskylään tuhansia ihmisiä ja näin ollen myös katuroskan määrä lisääntyy. Kadulta pienemmät roskat päätyvät vesisateiden mukana hulevesikaivoihin ja sitä kautta vesistöihin. Roskasaaliina Jyväsjärvestä olikin etenkin nuuskapusseja, jotka pienen kokonsa vuoksi tulevat usein hulevesikaivojen kautta ja ovat vaikeita kerättäviä”, kertoo Pidä Saaristo Siistinä ry:n viestinnän asiantuntija Terhi Takkinen.

Nuuskapussien lisäksi Roska-Roope keräsi muun muassa muoviroskaa, tupakantumppeja ja pienpahvia.

Roska-Roope kerää paljon tölkkejä ja pulloja, sillä ne jäävät veden pinnalle kellumaan. Myös erilaista muoviroskaa kertyi roskasaaliiseen.

 

Sadevesikaivoon heitetty tupakantumppi päätyy vesistöön

Pidä Saaristo Siistinä ry haastatteli viikonloppuna noin 40 ihmistä Lutakon satamassa ja kävelykadulla. Heistä suurin osa ei tiennyt, minne kaupungin hulevedet eli poisjohdettavat sade- ja sulamisvedet menevät. Esimerkiksi Jyväskylän keskustan alueelta hulevedet ohjautuvat Lutakon satamaan.

”Monessa kaupungissa hulevedet johdetaan suoraan lähimpään vesistöön ilman suodattamista. Moni ei tule ajatelleeksi, että sadevesikaivoon heitetty tupakantumppi päätyy lähimpään vesistöön”, Takkinen kertoo.

Mahanpuruja muovista -kampanjassa kaupunkien kaivonkansia on merkitty värikkäillä tarroilla huomiota herättäen kalan suuksi, jotta ihmisten tietoisuus paranisi ja roskaantuminen hulevesien kautta vähentyisi.

”Pahimmillaan roskat päätyvät kalojen syötäviksi ja sitä kautta meidän ruokalautasellemme. Pahinta on se, että esimerkiksi tupakantumpeista ja nuuskapusseista liukenee vesistöihin erilaisia myrkkyjä”, Takkinen toteaa.

Hulevesiksi kutsutaan sadevesiä ja lumien sulamisvesiä, jotka johdetaan pois kaduilta,
katoilta ja muilta pinnoilta.

 

Omalla energialla kulkeva alus

Viikonloppuna nähty Roska-Roope on aurinkosähköllä kulkeva erityisesti pintaroskan keruuseen valmistettu alumiinivene. Tiettävästi muita vastaavia ei ole Suomessa. Alus on katamaraanityyppinen, jonka keula on avoin.

Alusta kuljettavat Pidä Saaristo Siistinä ry:n kesätyöläiset. Heillä on tausta meripartiosta, joten vesillä liikkumisesta on koulutusta ja kokemusta. Jyväskylässä Roska-Roopea kuljetti Eeli Heinä.

”Roska-Roope kerää roskia pääosin Turun Aurajoesta sekä vierailee kesätapahtumissa ympäri Suomen. Jyväskylässä roskia vaikuttaa olevan tavanomaista vähemmän. Rallien aikana kerättiin puoli jätesäkkiä, kun yleensä muualla saman verran saadaan jo yhdessä päivässä”, Heinä arvioi.

 

Lue lisää ”Mahanpuruja muovista” -kampanjasta.

Roska-Roopea kuljetti kesätyöntekijä Eeli Heinä. Hän ajaa Roska-Roopea noin kahdeksan tuntia päivässä sekä huolehtii aluksen siirroista eri tapahtumiin. Kun matka Turusta Jyväskylään kestää yleensä kolmisen tuntia, meni Roska-Roopelta reissuun viisi tuntia.
Roska-Roope on omavarainen energian suhteen. Aurinkosähköllä kulkeva alus toimii hyvin myös pilvisellä säällä.

Tiesitkö tämän vesistöjen roskaantumisesta?

  • Arvioidaan, että vesistöihin päätyvistä roskista 80 % tulee maista ja 20 % mereltä. Roskista 70 % vajoaa pohjaan, 15 % rantautuu ja 15 % jää kellumaan pinnalle.
  • Roskat tulevat yleisimmin kaduilta ja toreilta sekä avoimista tai liian pienistä roskiksista. Myös lumen dumppaus vesistöön tuo mukanaan roskia.
  • Maailman meriin päätyy vuosittain 6,4–8 miljoonaa tonnia jätettä, joista suurin osa on muovia. Vielä viime vuosisadan puolella suurin osa vesistöjen roskista oli metallia, lasia, paperia ja pahvia.

Lähde: Pidä Saaristo Siistinä

08.

elokuu

2022

Päivi Peltola

viestinnän asiantuntija