Ajankohtaista

Satokausi on kaikkien huulilla

Satokausikalenterin avulla jokainen suomalainen voi tehdä ruokavaliostaan helposti terveellisemmän ja ekologisemman.

*Tämä artikkeli on julkaistu alunperin Mustankorkean Kulku-asiakaslehdessä 1/2019.*

Johannes Karjula tuntee hedelmien ja vihannesten sesongit.

07.

kesäkuu

07.06.

Mustankorkea

Petra Thurén

Kevätauringon ensimmäisten säteiden lämmittäessä suomalaisten mieltä, kauppojen hedelmä- ja vihannesosastot tulvivat herkullisia, eksoottisia ja vähän harvinaisempiakin hedelmiä. Värikkäitä kasviksia katsoessa tuntuu, kuin aurinko paistaisi hedelmäkoriinkin. Satokausiensa aikana raaka-aineet ovat parhaimmillaan. Ne ovat maukkaita, värikkäitä ja kohtuuhintaisia.

”Omia suosikkejani ovat tähän aikaan vuodesta maukkaat kiivit ja aidot mandariinit, mutta papaijaa en osaa oikein vieläkään syödä”, paljastaa laukaalainen Johannes Karjula omista makumieltymyksistään kevään satokausituotteiden äärellä.

Karjula on yksi supersuositun Satokausikalenterin perustajista. Jo yli 100 000 suomalaista hyödyntää tuota kalenteria valitessaan ruokapöytäänsä tuoreita ja ravinnerikkaita kasviksia, hedelmiä, marjoja ja vihanneksia.

”Lisäksi teemme yhteistyötä useiden kauppojen kanssa, joten nykyisin ilman varsinaista seinäkalenteriakin jokainen onnistuu tekemään parempia valintoja hedelmä- ja vihannesosastolla”, kertoo Karjula.

Muutos näkyy kaupassa ja lautasella

Satokausikalenteri syntyi Karjulan veljen Samulin arjen oivalluksesta.

”Hän huomasi, ettei meistä kukaan pysty syömään puolta kiloa kasviksia päivässä, jos syödään niin kuin me suomalaiset olemme tottuneet syömään. Meistä vain alle kymmenen prosenttia kykenee viiteen kasvisannokseen päivässä, jos tarjonta koostuu vain kurkusta, banaanista, salaatista ja tomaatista”, kuvailee Karjula veljensä idean syntyä.

Pohdittuaan omaa kasvisten kulutusta Samuli Karjula ymmärsi, että kasviksilla on sesongit ja huomasi, että jos söisimme niiden mukaan, meillä olisi ainakin 180 kasvisvaihtoehtoa vuoden mittaan sen noin kymmenen sijaan, mihin olemme tottuneet.

”Samuli esitteli minulle taulukkoa, johon oli kerännyt tietoa kasvisten sesongeista. Se osoitti hyvin selkeästi, miten voisimme syödä aina maukasta, halpaa ja ekologista. Veljelläni on selkeä missio ja halu muuttaa suomalaisten kasvisten kulutusta ja sitä kautta koko ruokakulttuuria. Oli helppo innostua mukaan, kertoo Karjula, jonka vastuulla on ollut alusta asti Satokausikalenteri-tuotteen kaupallinen liiketoiminta.”

”Kun pohdimme, että mikä tälle idealle laitetaan nimeksi, niin huomasimme, että satokausi on aivan käyttämätön sana. Sosiaalisessa mediassakaan ei löytynyt haulla mitään. Se oli siis vuonna 2013. Nyt satokausi on kaikkien huulilla, kertoo Karjula räjähdysmäisesti kasvaneesta ilmiöstä.”

Myös kauppojen hedelmä- ja vihannesosastot ovat muuttuneet enemmän satokausiajattelun mukaiseksi.

”On tutkittu, että suomalaisten kasvisten, hedelmien ja marjojen kulutus on kasvanut ja samalla makeisten syönti vähentynyt. Kaupat myyvät kasviksia kymmeniä miljoonia kiloja aikaisempaa enemmän, kertoo Karjula viidessä vuodessa tapahtuneesta kehityksestä.”

Poimi kauden parhaat koriisi

Karjula on lapsiperheen isä. Perheen elämässä satokausittainen ajattelutapa näkyy niin, että joka kuukausi vaihtuu se, mitä suuhun laitetaan.

”Pyrimme syömään monipuolisesti kasviksia sen puoli kiloa päivässä mutta rennosti kuitenkin. Ja opetetaan lapsillekin sitä samaa tapaa.”

Karjuloiden kotona hedelmäkorin tarjonta vaihtuu kuukausittain ja jääkaapista löytyy aina kotimaisia varastokasviksia.

”Itse en edes pysty ostamaan kaupasta semmoista kasvista, mikä ei ole sesongissa, koska se tuntuu pahalta. Tiedän, ettei se maistu hyvältä ja on hankala käyttää. En myöskään halua maksaa kallista hintaa sellaisesta minkä mukana kantaisin kotiin ylimääräisiä torjunta- ja säilöntäaineita.”

Satokausiajattelun mukaisesti kasvikset tulevat läheltä. Lähtökohtaisesti kasvis on kasvanut Euroopan alueella.

”Jos kyseisellä hedelmällä on sesonki Euroopassa, niin sitä ei samaan aikaan suositella syötäväksi Afrikasta tai muualta tuotuna. Satokausikalenterin mukaan kun valitsee, niin voi luottaa, että merkitty kasvis ja maa ovat paras mahdollinen valinta juuri siinä ajankohdassa”, avaa Karjula periaatetta.

Jos haluaa syödä kotimaisia kasviksia ekologisemmin, niin kannattaa keskittyä nauttimaan niitä oikeaan aikaan, eli omina sesonkeinaan ja väliaikoina hyödyntää varastoinnin avulla ravintoarvot säilyttävät kasvikset.

”Kotimaisilla juureksilla ja kaaleilla on todella hyvä säilyvyys ja ne pysyvät ravinnerikkaina kuukausia keruun jälkeenkin. Varastokasviksia syömällä meidän ei tarvitsisi välttämättä talvikuukausina edes ajatella kasvihuonekurkkua- tai tomaattia. Kotimaista kurkkua, kesäkurpitsaa ja tomaattia kannattaa kesällä syödä tietenkin kaksin käsin”, neuvoo Karjula parempien valintojen tekemiseen.

Satokausia hyödyntämällä kotien ruokakulttuuri muuttuu kuin vaivihkaa parempaan suuntaan ja ruuanlaittoonkin tulee uutta mielenkiintoa. Karjula rohkaiseekin kokeilemaan uusia reseptejä uunijuuresten ja kasvissosekeiton rinnalla.

”Annamme kokeilemisen arvoisia valmistusvinkkejä omassa blogissamme. Ja kyllähän netti muutoinkin pullistelee huippureseptejä. Jos tiedät, mikä kasvis sinulla on käsissäsi, niin löydät siihen kyllä reseptin”, vakuuttaa Karjula.

Kasvis tekee myös ympäristölle hyvää

Tiesitkö, että ruoka aiheuttaa jopa neljäsosan ilmastovaikutuksestamme? Ei ole siis aivan sama mitä ja milloin syömme.

”Yksi nopeimmista tavoista tehdä muutos, on tehdä se suosimalla raaka-aineita, jotka vievät vähiten energiaa ja aiheuttavat vähiten päästöjä. Kasvis on ekologinen valinta. Vaikutus on todella iso silloin, kun kasvis saa kasvaa luonnollisessa ympäristössään omalla kasvualueellaan, ilman mitään lisäenergiaa, lannoituksia tai lisäravinteita”, kertoo Karjula.

Myös ruokahävikistä muodostuu iso osa meidän päästöistämme. Onneksi kasviksen voi usein syödä miltei kokonaan.

”Kun hedelmä tulee luonnollisesta ympäristöstään, eikä siihen ole laitettu niin paljon myrkkyjä ja lisäaineita, niin esimerkiksi päärynät ja omenat voidaan syödä ravintorikkaine kuorineen, jolloin biojätteenkin määrä vähenee”, toteaa Karjula.

Satokausikalenterin avulla myös kaupoissa syntyy entistä vähemmän hävikkiä.

”Kaupat pystyvät luottamaan paremmin sesonkituotteiden menekkiin eikä niiden tarvitse ylläpitää valtavia varastoja ympäri vuoden”, kertoo Karjula biojätteen vähenemisestä isommassa mittakaavassa.

07.

kesäkuu

Mustankorkea

Petra Thurén